Etymologiadata:imsm:soo
*soo
Vastineet:
mksm. *soo < kksm. *sowi < vksm. *soxǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suo (Westh, Martti n. 1580; yl. paitsi EPohjanm Peräp Länsip) ’Moor’, yhd. suokukko, -muurain, aapasuo, johd. soinen, soistua
~ ink sō ’suo’ | ka suo ’id., suoniitty’, soine ’soinen’ | ly suo ’suo’, suohińe ’soinen’ | ve so ’suo’ | va sō id., (Tsv) soin ’soinen’ | vi soo ’suo’, soine, soone ’soinen’ | li sūo ’suo’, sūoji ’soinen’.
~ ink sō ’suo’ | ka suo ’id., suoniitty’, soine ’soinen’ | ly suo ’suo’, suohińe ’soinen’ | ve so ’suo’ | va sō id., (Tsv) soin ’soinen’ | vi soo ’suo’, soine, soone ’soinen’ | li sūo ’suo’, sūoji ’soinen’.
Sananalkuisen konsonantin erosta huolimatta (vrt. sulka) voi kuulua seur. sanojen yhteyteen: votj syrj ti̮ ’lampi, pieni järvi’ | vogE tō ’järvi’ | ostjI tŏγ, E tĕw, P tuw ’lampi’ | unk tó ’järvi’ || samJr tō ’järvi’ | Jn to | T túrku | slk tú, to id. | Km tu ’id.; joki, sivujoki’ | Kb tō | M toa | Taigi to ’järvi’. Ks. myös suokko.
Lähdekirjallisuus:
- Rudbeck 1717 Spec 81 (sm ~ unk)
- Moller 1756 Beskr 161 (sm ~ vi)
- JuslP 356 (+ vog tu)
- Porthan 1787 OS 1 43 (+ votj)
- Lindström Suomi 1852 87 (+ syrj ostj, sam to)
- Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 105 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 415 (+ li)
- MUSz 1873–81 222 (sgr)
- Wiklund 1896 SUST 10 311 (+ lpN suodnjo ’suo’)
- Wichmann 1901 WotjChr 111 (sm ? sgr)
- Äimä 1919 SUST 45 164 (+ ka)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 53 (sm ? ~ lp)
- Turunen 1950 SUST 99 40 (+ ly)
- SKES 1969 1109–10 (ims; lp ei sovi äännevastineeksi)
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 39 (sm voisi kuulua ~ ural *toxi̮ / *tuxi̮ ’järvi’ sanueeseen epäsäännöllisenä vastineena)
- Sammallahti 1988 UrLang 540 (sm ei ural)
- UEW 1988 533 (samoin)
- Liukkonen 1999 SUST 235 131–33 (< baltt)