Etymologiadata:imsm:sito-/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paasonen 1903 SUST: 45 | + | = ers содомс 'sitoa, köyttää, ripustaa', mkš sotə̑ms 'sitoa, solmia; kirota', ma шÿдыш, L шӹдӹш 'vanne' | ||||
| UEW 1988: s.v. sitз | Tarkennus: = md, ?(⇒) ma < kur *sitз | |||||
| EWTsch 2013: s.v. šüdəš | Tarkennus: = md, (⇒) ma (< kma *šiδi-kš) < kur *sitз | Ma vastine *-kš-partisiippi[ks. ma murt. r-päätteisyydestä] | ||||
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017: 114 | - | Vastaan | Ims–md vokaalisuhdetta ei voi tietää varmasti säännölliseksi, ma ensitavun vokaali ei palaudu kur *i:hin |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1988 Vir: 44–5 | + | + | + | = md [ers содомс 'sitoa, köyttää, ripustaa', mkš sotə̑ms 'sitoa, solmia; kirota'] ?ma [шÿдыш, L шӹдӹш 'vanne'] < *si-ta- ⇐ *si- ← kie si- (< *sHi-) > heet išḫiyazzi, mia sinā́ti 'sitoo' (< kie *sHinéH- → vksm *śine > saa[P] čatnat 'sitoa, solmia, köyttää, liittää'), sitá- 'sidottu' | Aines *-ta on verbistin. Lähtömuoto katoasteinen variantti juuresta sei- < *sHei- 'sitoa' | |
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017: 114 | - | Tarkennus: (? ⇐ *sita-) ? = md ← joko kie *sh2-ey- t. (⇒) kar > mia śiyati 'sitoo', śita- 'sidottu' | Ims–md vokaalisuhde sama kuin sanalla iho, jälkitavun alkuperäinen vokaali epäselvä; aines -tV- voi olla joko ur verbistin t. ar partisiipinjohdin | |||
| Holopainen 2019: 230 | x | x | Tarkennus: (? ⇐ *sita-) = saa ← joko kie *seh2i- ~ *sh2ey- t. (>) kar *sHay- | Aines *-ta- ei palaudu ie verbimorfologiaan. Tarkkaa ie lähtömuotoa mahdotonta päätellä muoto- t. merkityskriteerein | ||
| Holopainen 2022 AABLUS: 43, 45 | + | - | Tarkennus: = md < kur *sita- ← joko kie t. (>) kar *sHay- > mia sā- ~ say-: pr 3sg syáti ~ sináti 'sitoa'; ei partisiippilähtöinen | Verbistin *-tA- rekonstruoitavissa kantauraliin ja yksitavuinen lainavartalo on sillä voitu sovittaa ur vartaloiden kaksitavuisuuteen, kuten ba ja ge lainaverbeissä. Verbin lainaaminen partisiipista vaikeasti ymmärrettävissä |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 227 | + | Alkuperäväite: = md ← kir t. kiar | ||||
| Katz 2003: 271 | Tarkennus: ⇐ li sida- = ers содомс 'sitoa, köyttää, ripustaa', mkš sotə̑ms 'sitoa, solmia; kirota' < ksm–pe *sīta- ← vkar partisiippi *sitɔ́ḥ/m > mia sitá-, av hita- 'sidottu' | |||||
| Holopainen & Junttila & Kuokkala 2017: 114 | - | Tarkennus: (? ⇐ *sita-) ? = md ← kie *sh2-ey- t. (⇒) kar > mia śiyati 'sitoo', śita- 'sidottu' | Ims–md vokaalisuhde sama kuin sanalla iho, jälkitavun alkuperäinen vokaali epäselvä; aines -tV- voi olla joko ur verbistin t. ar partisiipinjohdin | |||
| Holopainen 2019: 230 | x | x | Tarkennus: (? ⇐ *sita-) = saa[P] čatnat 'sitoa, solmia, köyttää, liittää' ← kie *seh2i- ~ *sh2ey- t. (>) kar *sHay- | Aines *-ta- ei palaudu ie verbimorfologiaan. Tarkkaa ie lähtömuotoa mahdotonta päätellä muoto- t. merkityskriteerein | ||
| Holopainen 2022 AABLUS: 43, 45 | + | - | Tarkennus: = md < kur *sita- ← joko kie t. (>) kar *sHay- > mia sā- ~ say-: pr 3sg syáti ~ sináti 'sitoa'; ei partisiippilähtöinen | Verbistin *-tA- rekonstruoitavissa kantauraliin ja yksitavuinen lainavartalo on sillä voitu sovittaa ur vartaloiden kaksitavuisuuteen, kuten ba ja ge lainaverbeissä. Verbin lainaaminen partisiipista vaikeasti ymmärrettävissä |