Etymologiadata:imsm:sisar

*sisar

Vastineet:

• Suomi: sisar
• Karjala: sisär
• Vepsä: sizar
• Vatja: sõzar
• Pohjoisviro: sõsar
• Eteläviro: sysaŕ
• Liivi: sõzār

mksm. *sisar (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sisar (Agr; yl.) ’Schwester’, johd. sisarukset, hypok. muotoja sisko (yl.), siso (paik. kaakkmurt.), siukku (Häme Kain, osin Peräp), sirkku (KaakkHäme) ’sisar’
~ ink siar ’sisar’, siarekset ’sisarukset’ | ka sisär, sisärekset | ly sizar, sizareksed | ve sizar, sizare̮ze̮d | va se̮zar, (Tsv) se̮saruze̮d id. | vi sõsar ’sisar’ | li se̮zār, (L) sizār id.

< baltt (? *sesor), vrt. liett sesuõ (g. seser̃s) ’sisar’; samasta lähteestä mahd. myös tšerL šə̑žar, I šužar, šüžar ’nuorempi sisar; naispuolinen serkku, pikkuserkku t. serkun tytär’. — Sen sijaan mdE sazor, M sazər ’nuorempi sisar; naisserkku; veljen t. sisaren tytär; käly’, votj suzer ’nuorempi sisar’, syrj sozor ’kutomavirhe, piitämä’ < arj, vrt. m-int svásar- ’sisar’.

Lähdekirjallisuus:

• Thunmann 1772 Untersuch 88 (sm ~ liett)
• Ganander 1787 NFL 3 53 (+ vi)
• Sjögren 1821 GS 1 26 (sm ~ ven m-int), 29 (~ md tšer votj)
• Sjögren 1849 MélR 1 42 (+ li)
• Diefenbach 1851 VWGoth 2 368 (+ ka; ~ baltt sl jne.)
• Europaeus 1853 Räkneorden 11 (sm md < arj)
• Ahlqvist 1856 WotGr 152 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 105 (+ ve)
• O. Donner 1884 TechmZ 1 271 (ims < liett)
• Thomsen 1890 BFB 217 (ims md tšer < baltt)
• Munkácsi 1901 ÁKE 357 (ims < liett, muut < arj)
• Jacobsohn 1922 AuU 181 (sm < liett, md tšer votj < k-ir)
• Collinder Vir 1928 250 (+ ink)
• Kalima 1936 BL 162 (+ ly; < baltt, ellei < arj, josta md tšer votj)
• Toivonen 1944 Sanat 157–62 (+ syrj)
• FUV 1955 136 (ims < baltt, muut < ir)
• SKES 1969 1042–43
• Joki 1973 SUST 151 312 (md < arj, ims (? tšer) < baltt)
• FUV2 1977 147
• Larsson 1981 Lw 25
• UEW 1988 761–62 (ims ? tšer < baltt)

[sisar Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sisar

Keskustelu

Kallio on todennut vuonna 2018 (UH 11, sivu 255), että vatjan, pohjoisviron ja liivin oletetut vastineet ovat balttilaisia erillislainoja. Tämä YSuS-tietue kuitenkin esittää sanat vain yhtenä kantasuomen sanueena. Rinnakkaislainautumisen voi tietysti tuoda esiin tutkimushistoriasivulla ja yleistajuisessa artikkelissa, mutta periaatteessa olisi hyvä muokata tätä YSuS-tietuetta myös.

Kallion tarkka muotoilu on "va. sõzar, viP sõsar, li. sõzār baltt. erillislainoja", minkä voisi tulkita tarkoittavan myös, että nämä kaikki kolme kieltä ovat lainanneet sanan erikseen baltista, mutta ehkä tässä tarkoitetaan kuitenkin näiden kolmen kielen sanojen palautuvan kantasuomen rinnakkaiseen *sësar-asuun. Onko tästä muilla näkemyksiä? --Sampsa Holopainen (keskustelu) 26. tammikuuta 2021 kello 21.59 (EET)