Etymologiadata:imsm:sarka

*sarka

Vastineet:

• Suomi: sarka
• Karjala: sarka
• Vepsä: sarg
• Vatja: sarka
• Pohjoisviro: sarg
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *sarka < kksm. *sarka < vksm. *sarka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sarka (Agr; yl.) ’peltokaistale, metsäpalsta; tiivis, vanutettu villakangas / Ackerstreifen, Waldparzelle; grober Wollstoff, Loden’, murt. myös ’tuohinauha (paik. savmurt.); tietyn levyinen kaistale kangasta, kankaan leveys (paik. EPohjanm)’, johd. sarake ’peltosarka, kyntämättä jäänyt kaista peltoa (paik. KarjKann); palsta (paperissa, tilikirjassa jne.; uud.)’, sarkain ’tabulaattori (kirjoituskoneessa)’
~ ink sarka ’peltosarka; villakangas’ | ka sarka ’(tuohi)suikale; peltosarka; villakangas’ | ly sarg ’kaistale, suikale, nauha; (kotikutoinen) sarkakangas’, sargahińe ’villainen’ | ve sarg ’(tuohi-, niini)suikale; peltosarka’ | va sarka ’peltosarka’ | ? vi murt. sarg: (iness.) sargas ’yhtenä kappaleena’ (ims > lpN sarˈge (E U Lu In Ko Kld T) ’poron korvamerkki, leikkaus (E U Lu N); sarkakangas (N In Ko Kld T)’, N sarga (Lu) ’metsä- t. maapalsta’)

= lpN suorˈge (E Lu) ’oksa, haara, sakara; kahden oksan t. haaran väli’ || samJr tārka ’(puun, tien) haara’ | Jn uden-ago ’käsi’ | slk tolka ’haara’. — Vrt. saara (s.v. sahra), särkeä.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 150 (sm ~ va)
• Qvigstad 1881 Beiträge 105 (lp sarˈge ’kangas’ ~ sm)
• Mikkola 1894 SUST 8 164 (+ ka)
• Kalima 1915 OLR 214 (ven sárga ’villakangas’ < sm ka)
• Kettunen 1922 LVeHA 1 9 (+ ve)
• T. I. Itkonen 1928 SUST 58 54 (lpN sarˈge ’leikkaus’ ~ sm sarka ’suikale’)
• Valonen 1952 KA 9 12–14 (sm (tuohi)sarka ~ ka ly ve; > ven)
• Saareste 1953 Suomi 106:3 27 (sm ~ vi murt.)
• SKES 1969 975–76
• Sammallahti 1979 FUF 43 35
• Sammallahti 1988 UrLang 540 (sm ~ lp sam)

[sarka Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sarka