Etymologiadata:imsm:ruja-

*ruja-

Vastineet:

• Suomi: rujo
• Karjala: rujo
• Vepsä: rujo
• Vatja:
• Pohjoisviro: ruju
• Eteläviro: rujo?
• Liivi: rujā

mksm. *ruja- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

rujo (Gan 1787; eri tahoilla murt.) ’rampa, liikuntakyvytön; raihnas / verkrüppelt, bewegungsunfähig; gebrechlich’, ruja ’romu, roju, riepu, raihnas tms. (LounSm, osin KaakkSm); rikka, roska (osin kaakkmurt.)’, ruju ’rikkinäinen, murskattu (Jusl 1745; paik. LUus Häme); huono, paha (ilma; paik. LounSm)’
~ ka rujo ’raihnas; romu, rämä’ | ly rujo ’vaivainen; risu t. muu maassa viruva roska’ | ve rujo ’rikka, roska; roju’ | ? vi murt. ruju ’heikko, raukea’ | ? li rujā ’sairas; sairaus’

? = lpN rojâs (Lu) ’huonokuntoinen, sairaalloisen näköinen (eläin)’. — Deskr. sanoja, vrt. roju, ruhjoa.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 500a (sm ~ vi)
• Kettunen 1925 LivSpr 25 (+ li)
• Kalima 1936 BL 157 (+ ka)
• T. I. Itkonen 1968 SUST 145 70 (+ lp)
• SKES 1969 856–57 (+ ly ve)

[rujo Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:rujo