Etymologiadata:imsm:roju

*roju

Vastineet:

• Suomi: roju
• Karjala: roju
• Vepsä:
• Vatja: rõju
• Pohjoisviro: roju
• Eteläviro: rojo
• Liivi:

mksm. *roju (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

roju (Gan 1787; melko yl., ei Verml) ’(tarpeeton) tavara, kama, roska / unnützes Zeug, Krempel, Abfall’, vanh. sanak. (Gan; Jusl 1745 rojo) myös ’roisto’, yhd. korpiroju ’pontikka’, rojakka (etup. savmurt.) ’roju, roska’, rojeikko (paik. itämurt.) ’ryteikkö’
~  ? ink roju: rojuilma ’rajuilma’, rojukas ’sateinen, tuulinen ja myrskyinen (ilma)’, rojustā ’myrskytä; riehua (humalainen)’ | ka roju ’romu, roju’, rojeikko ’yli-ikäinen, kasvukykynsä menettänyt metsä; murto, ryteikkö’ | va roju, re̮ju ’rikka, roska’ | vi (Wied) roju ’mädäntynyt, laho’.

Deskr. sana, jonka yhteyteen liittyy lukuisia merkitykseltään ja äänt. läheisiä sanoja kuten roina (Eurén 1860), roihna ’tarpeeton tavara’, roineet (Westh, Martti n. 1580), roippeet ’jätteet, rippeet’, roipeet, roiveet, roismeet, roiskeet id. (vrt. myös vi roided id. sekä roisk (g. roisu) ’mätä, laho’, E rõibe(h) ’raato’). Ks. myös rojahtaa, roisto, roitto sekä s.v. raja² main. sanoja.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 149 (sm ~ va)
• VW 3 1888 91 (+ vi)
• Kettunen 1952 KV 32 108 (rojo, rojisko, vi roist jne.)
• SKES 1962 826–87 (+ ka; deskr.)
• EEW 1982–83 2391–92 (s.v. raibe)
• Nikkilä 1998 FFL 21 91

[roju Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:roju