Etymologiadata:imsm:rouhi-

*rouhi-

Vastineet:

• Suomi: rouhia
• Karjala: rouhie
• Vepsä: rouhta
• Vatja:
• Pohjoisviro: rõhuma
• Eteläviro: rõuhkma
• Liivi:

mksm. *rouhi- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

rouhia (Jusl 1745; laajalti murt.) ’hienontaa murskaamalla, survoa; runnella, ruhjoa / schroten, zerstampfen, raspeln; mißhandeln, ramponieren’, johd. rouhe, rouhea (paik. häm- ja itämurt.) ’murea, hauras, kuohkea; karkea, karhea’
~ ink rouhtama: rattān rouhtamat ’rattaan pyörien tekemät syvennykset tiessä’ | ka rouhie ’rouhia, survoa, murskata’ | ly rouhida ’rouhia’ | ve rouhta (prs. rouhib) ’jauhattaa, murentaa (ohria)’ | vi röhved, rõhved (mon.) ’pehkut’ (ka > ven murt. Au róvgat́ ’survoa huhmaressa, puhdistaa jyvätkaleista’).

Ilm. deskr. sanue, vrt. ruhjoa, louhia. Myös baltt alkuperä (kuten louhia sanallakin) on mahdollinen, vrt. latv krausēt ’survoa, rouhia (esim. ohria)’, liett kraušýti ’survoa, hienontaa’.

Lähdekirjallisuus:

• MUSz 1873–81 641 (rouhe ~ vi rõhve, rõhu- ’painaa, sortaa’)
• Pogodin 1904 Severnorussk 55 (ven < ims, vrt. sm)
• Kalima 1915 OLR 202 (+ ka > ven)
• Kettunen 1922 LVeHA 1 83 (+ ve)
• Kalima 1936 BL 156 (< baltt)
• SKES 1969 846–47 (+ ly; todennäk. deskr.)
• EEW 1982–83 2572 (vi rõhuda ei tähän; ei < baltt)
• LpIn 3 1989 54 (sm > lpIn rovhiđ ’lyödä valtit pöytään (korttipelissä)’)
• Koivulehto 1999 Poluilla 212 (< baltt)

[rouhia Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:rouhia