Etymologiadata:imsm:rikko-
*rikko-
Vastineet:
- Suomi: rikkoa
- Karjala: rikkuo
- Vepsä: rikta
- Vatja: rikkoa
- Pohjoisviro: rikkuma
- Eteläviro: rikma
- Liivi: rikkõ
mksm. *rikko- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
rikkoa (Agr) ’särkeä, murskata (etup. LounSm Häme); häiritä (rauhaa); poiketa määräyksistä / zerbrechen, zerschlagen; stören (Ruhe); gegen etw. verstoßen’, murt. mm. ’vahingoittaa taikakeinoin’, johd. rikkoutua, rikos (Agr), rikollinen (Agr), rikkuri, rike, rikko ’Saxifraga’, yhd. haaksi-, keli-, siipirikko; ks. erikseen rikki2, raajarikko, rikkiviisas
~ ink rikkoa ’rikkoa; turmella’, rikkahua ’rikkoutua’ | ka rikkuo ’rikkoa; turmella; eltaannuttaa; tehdä vastoin käskyä, sääntöä tms.; vahingoittaa taikakeinoin’, rikkoutuo ’särkyä; turmeltua; eltaantua’, rikos ’kelirikko; rikos; taikakeinoin aiheutettu sairaus, onnettomuus tms.’ | ly rikkoda ’tappaa; turmella’, rikkavuda ’turmeltua’, rikond ’taikakeinoin aiheutettu onnettomuus tms.’ | ve rikta ’tappaa; teurastaa’ | va rikkoa ’rikkoa’ | vi rikkuda ’rikkoa; pilata, tärvellä’, rike ’puute, vika’ | li rikkə ’turmella, rikkoa’, rikābə ’turmeltua, pahentua’ (sm > lpN rikˈkot (In) ’loukata, rikkoa (jtak vastaan)’, N rikkos (In) ’rikos’, In rikolaǯ ’rikollinen’).
~ ink rikkoa ’rikkoa; turmella’, rikkahua ’rikkoutua’ | ka rikkuo ’rikkoa; turmella; eltaannuttaa; tehdä vastoin käskyä, sääntöä tms.; vahingoittaa taikakeinoin’, rikkoutuo ’särkyä; turmeltua; eltaantua’, rikos ’kelirikko; rikos; taikakeinoin aiheutettu sairaus, onnettomuus tms.’ | ly rikkoda ’tappaa; turmella’, rikkavuda ’turmeltua’, rikond ’taikakeinoin aiheutettu onnettomuus tms.’ | ve rikta ’tappaa; teurastaa’ | va rikkoa ’rikkoa’ | vi rikkuda ’rikkoa; pilata, tärvellä’, rike ’puute, vika’ | li rikkə ’turmella, rikkoa’, rikābə ’turmeltua, pahentua’ (sm > lpN rikˈkot (In) ’loukata, rikkoa (jtak vastaan)’, N rikkos (In) ’rikos’, In rikolaǯ ’rikollinen’).
Arveltu kuuluvan samaan pesyeeseen kuin rikka1.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 482 (sm ~ vi, goot brikan)
- Lönnrot 1854 Enare 248 (sm ~ lpN In)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 102 (+ ve)
- Qvigstad 1881 Beiträge 102 (lp < sm)
- VW 3 1888 97–98 (+ li)
- Uotila 1933 SUST 65 43 (rikkoa ~ rikka)
- Pukki Vir 1933 192 (ka ~ ve)
- SKES 1962 797–98 (+ ly va; tuskin < germ; ennemmin ~ rikka)
- LpIn 3 1989 35 (lpIn rikolaǯ < sm)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ganander 1787 NFL 2: 182 | ~ goot brikan, mengl bräkan | |||||
| Öhmann 1925 NphM 26: 237 | Tarkennus: ← goot | Tarkka äännevastaavuus goot sanaan, vrt. sm mitata | ||||
| LÄGLOS III 2012: s.v. rikkoa | Tarkennus: ← kgerm *brekan- |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Uotila 1933 SUST 65: 43 | ⇐ rikka | |||||
| NES 2004: s.v. rikkoa | Puolesta | Rakenteeltaan selvästi johdos | ||||
| LÄGLOS III 2012: s.v. rikkoa | Vastaan | Oletetun kantasanan suppea levikki ja hämärä alkuperä; merkitysyhteys ei yhtä selvä kuin germ etymologiassa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vaba 2011 KjK: 758 | ← ba | |||||
| Vaba 2018 ESA 63: 247–251 | Tarkennus: ← ba *rika- > lt rìkti 'hajota; erehtyä' ym. t. ← ba *trika- > lt trìkti 'erehtyä, hajota, seota, häiritä ym.' |