Etymologiadata:imsm:puuska
Ulkoasu
*puuska
Vastineet:
mksm. *puuska (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
puuska1 (Finno n. 1580; Agr »- - ninquin Lounat twli ia on pwskambi quin mwdh Twlet»; yl.), rinn. murt. puska (PSm), pusku (Kymenl) ’äkillinen, nopeasti ohimenevä tuulen, tunteen, taudin voimistuminen / Bö, Stoß, Anfall’, tuulen-, vihan-, naurun-, taudinpuuska, puuskata ’lyödä, nakata, työntää’, puuskuttaa ’huohottaa, puhkua’, puuskahtaa ’puhaltaa äkkiä; syöksähtää; sanoa äkeissään’ ~ (sm >) ka puuska ’tuulispää, vihuri’, puuskata ’tyrkätä, paiskata, lyödä; tuulla puuskittain’, puusku ’isku, lyönti, korvapuusti’ | li pūškə ’hengittää äännekkäästi, kuorsata’.
Sanat liittynevät s.v. puskea (ks. tätä) esitettyihin sanoihin.
Lähdekirjallisuus:
- Kettunen 1938 LivW 322 (sm ~ li)
- SKES 1962 666 (+ ka (? < sm); sm > lpLu puskēt ’olla huonolla tuulella, jurottaa vihoissaan’)