Etymologiadata:imsm:poltta-
*poltta-
Vastineet:
mksm. *poltta- < kksm. *paalë-kta- < vksm. *palǝ̑- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
polttaa (Agr; yl.) ’(ver-, ab-, an)brennen (tr.)’, johd. polte, poltto; polttiainen (PSm, melko laajalti Häme ISm) ’nokkonen; mäkärä t. muu pureva hyönteinen’, rinn. polttajainen, polttainen (itämurt.), poltik(k)ainen (kaakkmurt.) id.; polttarainen (KPPohjanm) ’nokkonen’; poltella merk. myös ’mennä kiireesti, painella (paik. PKarj); vaatia, kärttää (paik. kaakkmurt.)’
~ ink polttā ’polttaa; kirveltää; lyödä, iskeä’, poltikkain ’nokkonen’ | ka polttoa ’polttaa (tuli; tulessa; kaskea, tervaa, tupakkaa jne.); lyödä, iskeä; heittää jllak; (nopeasta liikkumisesta) painella, pistellä’; polte ’polte, vaiva; suru’, poltto; polttajaine ’polttiainen (hyönteinen); nokkonen’ | ly polttada, poutada ’polttaa’, poĺt́iaińe, polttelī, polteĺaine̮ ’polttiainen, pienen pieni hyttynen’ | ve poutta ’polttaa’, pout́t́eińe ’polttiainen, mäkärä’ | va pe̮ltikkaine, (Kukk) polt́śikaz ’nokkonen’, polttā ’polttaa’; pe̮ldikko ’nokkosia kasvava paikka’ (va pe̮le̮ttā, vi põletada ’polttaa’ ovat oik. kausat.-johdoksia v:stä va pe̮le̮a, vi põleda ’palaa’, vrt. li palātə ’polttaa (»palattaa»)’ johd. sanasta paʾllə ’palaa’)
~ ink polttā ’polttaa; kirveltää; lyödä, iskeä’, poltikkain ’nokkonen’ | ka polttoa ’polttaa (tuli; tulessa; kaskea, tervaa, tupakkaa jne.); lyödä, iskeä; heittää jllak; (nopeasta liikkumisesta) painella, pistellä’; polte ’polte, vaiva; suru’, poltto; polttajaine ’polttiainen (hyönteinen); nokkonen’ | ly polttada, poutada ’polttaa’, poĺt́iaińe, polttelī, polteĺaine̮ ’polttiainen, pienen pieni hyttynen’ | ve poutta ’polttaa’, pout́t́eińe ’polttiainen, mäkärä’ | va pe̮ltikkaine, (Kukk) polt́śikaz ’nokkonen’, polttā ’polttaa’; pe̮ldikko ’nokkosia kasvava paikka’ (va pe̮le̮ttā, vi põletada ’polttaa’ ovat oik. kausat.-johdoksia v:stä va pe̮le̮a, vi põleda ’palaa’, vrt. li palātə ’polttaa (»palattaa»)’ johd. sanasta paʾllə ’palaa’)
= lp boalˈdet ’polttaa’ (< *polta-) (N bolˈdijâš (In) ’pieni hyönteinen, polttiainen’ < sm polttiainen) | mdE pultams, M pə̑ʟtams ’polttaa’. — Polttaa sanaa lp ja md vastineineen on pidetty v:n palaa (ks. tätä) johd:na, mutta tällöin sanojen suhde on äänt. hämärä.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 348 (sm ~ lp påldet)
- JuslP 282 (polttaa s.v. palaa)
- Ganander 1787 NFL 2 394 (+ vi)
- Lindström Suomi 1852 74 (+ md)
- Lönnrot 1854 Enare 244 (~ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 145 (~ va vi põleta-)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 100 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 449 (pala- ~ poltta-)
- Qvigstad 1881 Beiträge 55
- Setälä 1890–91 ÄH 467–68 (+ ka)
- FUV 1955 106 (~ pala-, palele-)
- SKES 1962 597 (+ ly; polttaa ? ← palaa)
- MSzFE 1967 173 (s.v. unk fagy)
- UEW 1988 352 (~ palaa, palella), 380–81
Etymologiadata:imsm:poltta-/th