Etymologiadata:imsm:petägä
*petägä
Vastineet:
- Suomi: petäjä
- Karjala: petäjä
- Vepsä: pedai
- Vatja: petäjä
- Pohjoisviro: pedajas←
- Eteläviro: petäi
- Liivi: piedāg
mksm. *petägä < kksm. *petäkä < vksm. *pečä-kä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
petäjä (Schr 1637 ’kuori’; yl. et. itämurt. KPPohjanm PSm) ’Kiefer, Föhre’, murt. petää, petäjäs id., johd. petäjikkö, petäjäinen, petäinen, pettu (Jusl 1745) ’petäjän nilakerros; siitä valmistettu jauho t. hätäleipä’, yhd. pettuleipä
~ ink pettǟjä ’petäjä, mänty’, petäikko, petäisikko ’petäjikkö’, petäjäin ’petäjäinen’ | ka petäjä ’mänty; männyn nilakerros, pettu’, petäjikkö ’männikkö, mäntymetsä; mäntyjä kasvava’, petäjä(h)ine ’petäjäinen’, pettu ’pettu(leipä)’ | ly pedai ’petäjä, mänty’, pedajine ’petäjäinen, mäntyinen’ | ve pedai, pedām ’petäjä’ | va petäjä ’mänty’, petäzikko ’mäntymetsä’, petäīn ’petäjäinen’ | vi pedajas, E petäi (g. pedäjä) ’petäjä’ | li piedāg id., piedāgi ’petäjäinen’
~ ink pettǟjä ’petäjä, mänty’, petäikko, petäisikko ’petäjikkö’, petäjäin ’petäjäinen’ | ka petäjä ’mänty; männyn nilakerros, pettu’, petäjikkö ’männikkö, mäntymetsä; mäntyjä kasvava’, petäjä(h)ine ’petäjäinen’, pettu ’pettu(leipä)’ | ly pedai ’petäjä, mänty’, pedajine ’petäjäinen, mäntyinen’ | ve pedai, pedām ’petäjä’ | va petäjä ’mänty’, petäzikko ’mäntymetsä’, petäīn ’petäjäinen’ | vi pedajas, E petäi (g. pedäjä) ’petäjä’ | li piedāg id., piedāgi ’petäjäinen’
= lp bæcce ’mänty, honka; pettu’ | mdE pitše, M pitšä ’mänty’ | tšerL pəntšə, I püńt́śö id. | votj puži̮m ’(jalo)kuusi, mänty’ | syrj pože̮m ’mänty’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 364 (sm ~ vi)
- Porthan 1789 OS 4 143 (sm ~ vi lp)
- Lindström Suomi 1852 72 (+ md tšer votj syrj)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 99 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 168 (sm ~ mdM)
- Budenz 1867 NyK 6 457 (+ li)
- Saareste 1924 LVEM 28–29 (+ ka va)
- Toivonen 1928 FUF 19 111–12
- Posti 1953–54 FUF 31 15
- SKES 1962 534 (+ ly)
- T. Itkonen 1973 SUSA 72 150–51
- Keresztes 1986 MdKons 2 115
- UEW 1988 727
- Sammallahti 1988 UrLang 553