Etymologiadata:imsm:peeni
*peeni
Vastineet:
- Suomi: pieni
- Karjala: pieni
- Vepsä: pen’
- Vatja: peeni
- Pohjoisviro: peen
- Eteläviro: pi̬i̬nü⇐
- Liivi: pīentõ⇐
mksm. *peeni < kksm. *pääni (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pieni (Agr; yl.) ’klein’, murt. myös ’ohut, laiha’, pienetä, pienentää, pienentyä; pieniä; pienehkö, pienoinen, pienois-, pienokainen; pienuus
~ ink pēn, pēni ’pieni; matala (vesi)’, pēnentǟ ’pienentää’, pēnentüä ’pienentyä’ | ka pieni, pienoine ’pieni’, pienetä, pienenteä; pienus ’pienuus; pieni’ | ly pień(i) ’pieni’, pieneta ’pienetä’ | ve peń, piń, pińikāńe ’pieni’, peńeta, pińeta (prs. -ńendan) ’pienentää’ | va pēni ’pieni’, pēnüs ’pienuus’ | vi peen ’ohut, hieno, hento, hoikka’ | li pient(ə) ’ohut, hieno’ (lpN murt. pienna ’pieni’ < sm).
~ ink pēn, pēni ’pieni; matala (vesi)’, pēnentǟ ’pienentää’, pēnentüä ’pienentyä’ | ka pieni, pienoine ’pieni’, pienetä, pienenteä; pienus ’pienuus; pieni’ | ly pień(i) ’pieni’, pieneta ’pienetä’ | ve peń, piń, pińikāńe ’pieni’, peńeta, pińeta (prs. -ńendan) ’pienentää’ | va pēni ’pieni’, pēnüs ’pienuus’ | vi peen ’ohut, hieno, hento, hoikka’ | li pient(ə) ’ohut, hieno’ (lpN murt. pienna ’pieni’ < sm).
Arveltu lainaksi samasta germ lähteestä kuin sanoja paanu ja piena (ks. näitä); kyseessä olisi tällöin hyvin vanha laina (< vkgerm *spēni, vrt. mr spān, nr spån, ns Span ’lastu, säle’); oletettavan merk:n kehityksen ’säle, lastu’ > ’pieni (yleensä)’ suhteen rinnastus on varsin epävarma.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 157 (sm ~ vi)
- Sjögren 1849 MélR 1 215 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 144 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 99 (+ ve)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 657 (lp < sm)
- SKES 1962 539 (+ ka ly)
- Koivulehto Vir 1976 269 (? < germ)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 138 (germ alkuperä perusteltu)
- Häkkinen 1987 ES 232 (? < germ)