Etymologiadata:imsm:pala
*pala
Vastineet:
mksm. *pala < kksm. *pala < vksm. *pala (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pala (Agr; yl.) ’Stück (Brot, Land, Wegs usw.)’, johd. palanen, paloittaa, paloitella, mahd. myös palikka (ks. tätä)
~ ink pala ’pala’, pallain ’palanen’, paloitē ’paloittain’ | ka pala ’pala’, palaine ’palanen’, paloittoa ’paloittaa’ | ly pala ’pala’, palaińe ’palanen’ | ve pala: supau, P supal ’(suu)pala’, palāńe ’palanen’ | va pala ’(leivän) pala’, palokke̮ine ’palanen’ | vi pala, (Wied myös) palu ’pala’, paluke(ne), (murt.) palane ’palanen’ | li palā ’viipale, pala, osa’
~ ink pala ’pala’, pallain ’palanen’, paloitē ’paloittain’ | ka pala ’pala’, palaine ’palanen’, paloittoa ’paloittaa’ | ly pala ’pala’, palaińe ’palanen’ | ve pala: supau, P supal ’(suu)pala’, palāńe ’palanen’ | va pala ’(leivän) pala’, palokke̮ine ’palanen’ | vi pala, (Wied myös) palu ’pala’, paluke(ne), (murt.) palane ’palanen’ | li palā ’viipale, pala, osa’
= lpN (Friis) buola (R T) ’pala’ (mahd. myös In puȧlȧ ’häpeäpaalu’, Ko puo´ll ’palikka, joka reenjalasta t. ahkion emäpuuta painettaessa on jalaksen ja paininpuun välissä’) | md pal ’(E) (leipä-, liha)pala; (M) liha’ | ? tšer pultə̑š ’(leipä-, liha)pala’ | ? syrj palak ’kerros; pala, paakku’ | vogE pol, I pūl, L pulə, P pūl ’(suu)pala’, pūl- ’syödä, ahmia’ | ostjI puḷ, E pül, P pul ’suupala, suuntäysi; puru (lapselle)’ | unk falat ’(suu)pala’, fal- ’syödä, ahmaista, nielaista’ || samJr pāĺe- ’syödä vatsaansa, nielaista’ | slk poli̮- ’nielaista’, pōl- ’syödä vatsaansa’ | Kb pōldola ’nielaus, siemaus’.
On arveltu, että tässä ja s.v. palaa main. sanat ovat samaa ural alkuperää.
Lähdekirjallisuus:
- JuslP 254 (sm ~ unk)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 339 (+ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 317 (+ vi)
- Gyarmathi 1799 Aff 367, 373
- Lindström Suomi 1852 69 (+ ostj)
- Ahlqvist 1856 WotGr (+ va)
- Hunfalvy 1859 MAÉrt 1:19 384 (+ vog)
- Budenz 1867 NyK 6 451 (+ li tšer)
- MUSz 1873–81 492
- Paasonen 1917 Beiträge 41 (+ md syrj)
- Wichmann 1914–22 FUF 15 46 (? syrj)
- Beke 1917–20 NyK 45 351 (tšer ei tähän)
- Lehtisalo 1933 SUST 67 237 (pala ja palaa samaa ural alkuperää)
- FUV 1955 45–46, (tšer ei main.; ? syrj)
- SKES 1958 471 (+ ka ly ve; ? lp tšer syrj sam)
- MSzFE 1967 179–80 (syrj sam; ? lp tšer)
- TESz 1 1967 834 (lp sam; ? tšer syrj)
- Lytkin & Guljajev 1970 KESK 215
- Rédei 1970 ALH 20 421 (syrj sam; ? lp tšer)
- Sammallahti 1979 FUF 43 33
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 4 (~ palaa)
- EEW 1982–83 1906
- UEW 1988 350 (sam; ? lp tšer syrj)
- Sammallahti 1988 UrLang 540 (~ lp buollet ’palaa’; tšer syrj ei main.; sam)
- EWUng 1993 352–53 (? lp tšer syrj; sam)