Etymologiadata:imsm:paita¹

From Sanat

*paita

Vastineet:

  • Suomi: paita
  • Karjala: paita
  • Vepsä: paid
  • Vatja:
  • Pohjoisviro: paida (lainasana ← suomi)
  • Eteläviro:
  • Liivi:

mksm. *paita


SSA:n sana-artikkeli

paita1 (Agr; yl.) ’Hemd’, (olla) paitasillaan
~ ink paitapaita’, paitaisillāpaitasillaan’ | ka paitapaita’, paitanepieni paita’, paitaisillahpaitasillaan’ | ly paid(e̮)miehen paita’, paidainelapsen paita’ | ve paidmiehen paita’, paid́äińepieni t. lapsen paita’ (sm t. ink > va (Kukk) paitapaita’, paitazillāpaitasillaan’ sekä vi murt. (Vaivara) paidapaita’; sm > lpN baiˈde (Lu In Ko Kld T) ’paita’ sekä nr murt. Sm paita id.)
(?) < germ, vrt. goot paidatakki’, ags pādviitta’, mas pēdaviitta, takki’. — Tähän yhteyteen kuulunevat ainakin olla paidoissaan (paik. murt.) ’olla kuukautisissa’, ka paitahisetkuukautiset’ (merk:n puolesta vrt. ka sopahiset id. ja vi murt. riidedvaatteet; kuukautiset’, rõivad id.), todennäk. myös sm murt. (EPohjanm Ink) paitasikiökalvo’ (myös ink ka ve; vrt. ven sorótškapaita; sikiökalvo’, rubáška id.) ja mahd. s.v. paita2 (ks. tätä) mainitut sanat.
Lähdekirjallisuus:
  • Brenner 1716 Käsik 260 (sm ~ goot)
  • Moller 1756 Beskr 157
  • Rietz 1862–67 SDL 493 (sm ~ ve)
  • Thomsen 1869 GSI 138 (sm ~ lp < goot)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 51–52 (lp < sm)
  • Saxén 1895–98 Lånord 184 (nr murt. < sm)
  • Wiklund 1912 MO 5 233 (+ ka)
  • Toivonen 1914–22 FUF 15 84
  • Vaigla 1926 EKeel 5 24 (+ vi murt.)
  • Hellquist 1939 SEO 744 (nr murt. < sm)
  • SKES 1958 462 (+ ly)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:paita¹/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:paita

Keskustelu

Ajoitus

Tämä on näitä tapauksia, joissa en ainakaan itse näe mitään selvää syytä rekonstruoida sanaa pohjoiskantasuomea varhaisemmaksi. En mitenkään vastusta sen sisällyttämistä, mutta olisikohan syytä merkitä sana tavalla tai toisella tietokantaankin tällaiseksi? Vai onko joku ajoitusargumentti jota en tiedä / muista? --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. kesäkuuta 2022 kello 16.00 (EEST)

Itse ehkä lähinnä ajattelen tuota vartalovokaalia, jolle luontevampi lainalähde kuin kgerm. *paidō (tai kskand. *paidu ym.) olisi paleogerm. *baidʰā. Jälkitavun vokaalit eivät toki välttämättä ole aukoton ajoituskriteeri. Jos kontaktien olettaminen gootin puhujiin osoittautuisi perustelluksi, niin sitten tietysti gootin paida olisi luonteva lähde. --Juha Kuokkala (keskustelu) 20. kesäkuuta 2022 kello 18.14 (EEST)