Etymologiadata:imsm:paita¹
*paita
Vastineet:
- Suomi: paita
- Karjala: paita
- Vepsä: paid
- Vatja:
- Pohjoisviro: paida (lainasana ← suomi)
- Eteläviro:
- Liivi:
mksm. *paita
SSA:n sana-artikkeli
paita1 (Agr; yl.) ’Hemd’, (olla) paitasillaan
~ ink paita ’paita’, paitaisillā ’paitasillaan’ | ka paita ’paita’, paitane ’pieni paita’, paitaisillah ’paitasillaan’ | ly paid(e̮) ’miehen paita’, paidaine ’lapsen paita’ | ve paid ’miehen paita’, paid́äińe ’pieni t. lapsen paita’ (sm t. ink > va (Kukk) paita ’paita’, paitazillā ’paitasillaan’ sekä vi murt. (Vaivara) paida ’paita’; sm > lpN baiˈde (Lu In Ko Kld T) ’paita’ sekä nr murt. Sm paita id.)
~ ink paita ’paita’, paitaisillā ’paitasillaan’ | ka paita ’paita’, paitane ’pieni paita’, paitaisillah ’paitasillaan’ | ly paid(e̮) ’miehen paita’, paidaine ’lapsen paita’ | ve paid ’miehen paita’, paid́äińe ’pieni t. lapsen paita’ (sm t. ink > va (Kukk) paita ’paita’, paitazillā ’paitasillaan’ sekä vi murt. (Vaivara) paida ’paita’; sm > lpN baiˈde (Lu In Ko Kld T) ’paita’ sekä nr murt. Sm paita id.)
(?) < germ, vrt. goot paida ’takki’, ags pād ’viitta’, mas pēda ’viitta, takki’. — Tähän yhteyteen kuulunevat ainakin olla paidoissaan (paik. murt.) ’olla kuukautisissa’, ka paitahiset ’kuukautiset’ (merk:n puolesta vrt. ka sopahiset id. ja vi murt. riided ’vaatteet; kuukautiset’, rõivad id.), todennäk. myös sm murt. (EPohjanm Ink) paita ’sikiökalvo’ (myös ink ka ve; vrt. ven sorótška ’paita; sikiökalvo’, rubáška id.) ja mahd. s.v. paita2 (ks. tätä) mainitut sanat.
Lähdekirjallisuus:
- Brenner 1716 Käsik 260 (sm ~ goot)
- Moller 1756 Beskr 157
- Rietz 1862–67 SDL 493 (sm ~ ve)
- Thomsen 1869 GSI 138 (sm ~ lp < goot)
- Qvigstad 1881 Beiträge 51–52 (lp < sm)
- Saxén 1895–98 Lånord 184 (nr murt. < sm)
- Wiklund 1912 MO 5 233 (+ ka)
- Toivonen 1914–22 FUF 15 84
- Vaigla 1926 EKeel 5 24 (+ vi murt.)
- Hellquist 1939 SEO 744 (nr murt. < sm)
- SKES 1958 462 (+ ly)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Ajoitus
Tämä on näitä tapauksia, joissa en ainakaan itse näe mitään selvää syytä rekonstruoida sanaa pohjoiskantasuomea varhaisemmaksi. En mitenkään vastusta sen sisällyttämistä, mutta olisikohan syytä merkitä sana tavalla tai toisella tietokantaankin tällaiseksi? Vai onko joku ajoitusargumentti jota en tiedä / muista? --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. kesäkuuta 2022 kello 16.00 (EEST)
- Itse ehkä lähinnä ajattelen tuota vartalovokaalia, jolle luontevampi lainalähde kuin kgerm. *paidō (tai kskand. *paidu ym.) olisi paleogerm. *baidʰā. Jälkitavun vokaalit eivät toki välttämättä ole aukoton ajoituskriteeri. Jos kontaktien olettaminen gootin puhujiin osoittautuisi perustelluksi, niin sitten tietysti gootin paida olisi luonteva lähde. --Juha Kuokkala (keskustelu) 20. kesäkuuta 2022 kello 18.14 (EEST)