Etymologiadata:imsm:paha
*paha
Vastineet:
mksm. *paha < kksm. *paša (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
paha (Agr; yl.) ’schlecht, schlimm, übel’, johd. mm. pahentua, paheta, pahettua; pahentaa; pahoittaa; paheksua, pahaksua, paheksia; pahoa ’olla pahoillaan; pitää pahana’; pahu(u)s; pahe (1830-luvun uudissanastoa), ks. erikseen paholainen
~ ink paha ’paha’, pahentā ’pahentaa’, paheksia ’katua’, pahhüsse ’pahuus’ | ka paha ’paha’, pahentuo ’pilaantua, pahentua’, paheta id., pahentoa ’pahentaa’, pahoittoa ’vahingoittaa; pahoittaa’, paheksie ’pitää pahana’, pahuo ’olla pahoillaan’, pahus ’pahuus, ilkeys; (voimasana) pahus’ | ly paha ’paha, huono; paholainen’, paheta (prs. pahendan) ’pahentaa’, paheta (prs. pahenen) ’paheta’, pahus ’pahuus, paha; onnettomuus’ | ve paha ’paha’, pahiduda ’suuttua, pahastua; huonontua’, pahenzuda, pahištuda id., pahuz ’pahuus’ | va paha ’paha’, pahassua ’tulla pahaksi’ | vi paha ’paha’, pahaneda, paheneda ’pahentua’, pahandada ’panna pahakseen, loukkaantua’, pahendada ’huonontaa’, pahupidi ’väärinpäin’, pahem ’vasen (puoli, vrt. parempi)’ | li pɔ̄ʾmi, pāʾmi ’nurja; vasen’
~ ink paha ’paha’, pahentā ’pahentaa’, paheksia ’katua’, pahhüsse ’pahuus’ | ka paha ’paha’, pahentuo ’pilaantua, pahentua’, paheta id., pahentoa ’pahentaa’, pahoittoa ’vahingoittaa; pahoittaa’, paheksie ’pitää pahana’, pahuo ’olla pahoillaan’, pahus ’pahuus, ilkeys; (voimasana) pahus’ | ly paha ’paha, huono; paholainen’, paheta (prs. pahendan) ’pahentaa’, paheta (prs. pahenen) ’paheta’, pahus ’pahuus, paha; onnettomuus’ | ve paha ’paha’, pahiduda ’suuttua, pahastua; huonontua’, pahenzuda, pahištuda id., pahuz ’pahuus’ | va paha ’paha’, pahassua ’tulla pahaksi’ | vi paha ’paha’, pahaneda, paheneda ’pahentua’, pahandada ’panna pahakseen, loukkaantua’, pahendada ’huonontaa’, pahupidi ’väärinpäin’, pahem ’vasen (puoli, vrt. parempi)’ | li pɔ̄ʾmi, pāʾmi ’nurja; vasen’
? < germ (ksk) *bāǥa-, vrt. mn bágr ’vastuksellinen, hankala, vaikea’. — Sm > lpN bâha (E Pi Lu In) ’paha, huono, ilkeä’, In paa (Ko Kld) id.; epäselvää on, kuuluuko sanan paha yhteyteen jotenkin myös lpN buošše (E U Pi Lu In Ko Kld) ’vihainen, kiivas’.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 304 (sm pahasti ~ lpR pahast)
- Ganander 1787 NFL 2 305 (sm ~ vi)
- Boller 1853 SbAW 10 63 (sm ~ lp bâha)
- Ahlqvist 1856 WotGr 142 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 98 (+ ve)
- MUSz 1873–81 466–67 (sm ~ lp buošše)
- Setälä 1890–91 ÄH 291 (+ ka li; ims ~ lp buošše < *paša; lp bâha < sm)
- SKES 1958 454–55 (+ ly; lp buošše ei sovi äänt. sm sanan vastineeksi)
- Lytkin 1959 UAJ 31 166 (ims > syrj pagavni̮, pagalni̮ ’voida huonosti, mennä tiedottomaksi’)
- Lytkin 1964 IstVokPJa (sm ~ votj pašmi̮ni̮ ’surkastua, degeneroitua’)
- Mäkeläinen Parnasso 1979 160–64 (ims < germ)
- Koivulehto Vir 1979 274
- Häkkinen 1987 ES 222
- Lehtiranta 1989 SUST 200 110 (lp buošše < sm paha)