Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:pühä

Sanatista

*pühä

Vastineet:

mksm. *pühä < kksm. *püšä < vksm. *püšä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

pyhä (Agr; yl.) ’heilig; Heilige(r); Feiertag, Sonntag’, Lönnr 1880 myös ’eristetty, aidattu’ (»maa on ollut pyhässä» ’aidattuna’), pyhät pirtit (Peräp Länsip): käydä pyhillä pirteillätervehtimässä lapsivuoteessa olevaa’, johd. pyhittää merk. murt. ’hyödyttää, auttaa, maksaa vaivan (et. PSatak Häme KSm EPohjanm); varata t. pidättää itselleen, tilata etukäteen, erottaa (erilleen) (PSavo Kain KPPohjanm, paik. Peräp lounmurt.); kestitä, pitää pitoja (Ink); sulkea, aidata (Lönnr)’, pyhätäpyhittää (Agr); varata itselleen t. käyttöönsä (Peräp)’, pyhällys (lounmurt.) ’aitaamalla suojattu, eristetty alue; rauhoitus
~ ink pühäsunnuntai, pyhä(päivä); paasto’, pühittǟvarata; kieltää’, pühhäinpyhimyksenkuva’ | ka pyhäpaasto; pyhäpäivä, sunnuntai; viaton, hurskas, pyhitetty’, pyhitteäpaastota’, pyhitespaasto; katumusharjoitus’ | ly pühäpaastoaika; pyhä’, pühittädäpaastota’ | ve pühäpaasto’, pühütädäpaastota’ | va pühäpyhä; paastoruoka’, pühätä (Alava) ’suojella, hoitaa’ | vi pühapyhä; juhla(päivä)’, pühitsedajuhlia, viettää juhlaa; siunata, pyhittää’, pühalikjuhlallinen, juhlava, pyhäinen’ | li pivā, püvā, (Sal) püäpyhä; juhla(päivä)’, pivāliautuas, siunattu’, pivā(l)tə, (Sal) püatpyhittää, siunata’, piʾuštəpyhittää, kunnioittaa
= lp bâssepyhä(päivä); juhlapäivä; (Lu myös) uhri(paikka); (V myös) paasto’, N bâsotit (Pi Lu In Ko Kld T) ’pyhittää, viettää pyhää; (V myös) paastota’ (lpN murt. bihebartaklapsen synnyttyä pidetyt pidot’ < sm pyhät pirtit)
? < germ *wīχa-, vrt. mys wīhenpyhittää’, ns weihenvihkiä, pyhittää’. — Toisen selityksen mukaan ksm sivumuoto s:sta piha, mistä olisivat relikteinä murt. tavattavat eristämiseen ja aitaamiseen viittaavat merkitykset (piha alk. ’aitaus’, ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
  • Fogel 1669 Käsik 5 (sm ~ germ vihe)
  • Lindahl & Öhrling 1780 LL 316 (sm ~ lp)
  • Ganander 1787 NFL 2 430a (+ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 146 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 101 (+ ve)
  • Thomsen 1890 BFB 43 (+ li)
  • Setälä 1890–91 ÄH 252 (+ ka)
  • Setälä 1927 Sanastaja 1 4 (alkumerk. ’erotettu, aidattu’)
  • Hakulinen 1946 SKRK 2 89–90 (ksm sivumuoto s:sta piha ’aitaus’)
  • *A. Vilkuna 1956 FFC 164 10–
  • SKES 1962 668–69 (+ ly)
  • Koivulehto Vir 1973 13 (< germ)
  • Hofstra 1985 OsFiGerm 74, 87
  • Häkkinen 1987 ES 245
  • Koivulehto 1991 SbÖAW 566 19

Etymologiadata:imsm:pühä/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:pyhä

Etymologiadata talk:imsm:pühä