Etymologiadata:imsm:päcci

From Sanat

*päcci

Vastineet:

mksm. *päcci (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

pätsi (Agr; melko laajalti itämurt.) ’uuni, kiuas, tulisija; hiillos, kuumuus uunissa; ulkoleivinuuni (paik. PHäme ja PSm); kadotus, helvetti (heng.) / Ofen, Saunaofen, Feuerstätte; Glut, Hitze im Ofen; Backofen im Freien; Verdammnis, Hölle’; vertauksessa »kuuma kuin pätsi» (laajalti murt.)
~ ka pättši | ly pätš, pättši | ve pätšuuni, kiuas’ | vi päts-ahileivinuuni’, ? pätsleipä, limppu’ (ims > syrj pat́ś(tuvan) uuni’)
< ven peč´uuni’ (myöh. > li petšuunin torvi t. holvi’, lpKld pie´cc (T) ’leivinuuni’).
Lähdekirjallisuus:
  • Sjögren 1828 GS 1 438 (sm ~ syrj)
  • Mechelin 1842 Käsik 176 (sm ~ ven)
  • Ahrens 1843 GrEhstn 123 (+ vi; < ven)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 99 (+ ve)
  • Mikkola 1894 SUST 8 150 (+ ka; < mven)
  • Kalima 1910 SUST 29 102 (syrj ? < ven, ennemmin < ims)
  • Wichmann Valvoja 1920 404 (syrj < ims < ven)
  • *Vilkuna 1946 KV 25–26 262–71
  • Kalima 1952 SlS 145 (+ ly)
  • SKES 1962 687 (li, lp myöh. < ven)
  • Valonen 1963 SUST 133 489–92
  • Viires Kotis 1969 18–21 (vi päts ei ehkä tähän vaan deskr.)
  • Plöger 1973 RL 150–51

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:päcci/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:pätsi

Keskustelu

Ilmeisesti päts-ahi 'leivinuuni' esiintyy vain pohjoisvirossa, eikä jälkiä sanasta pätś merkityksessä 'uuni tms.' ole etelävirossa (ks. [1]). Merkityksessä 'limppu tms.' esiintyy päts/pätś laajemmin, siis sekä etelässä että pohjoisessa. SSA:ssa ja EES:ssä pidetään näiden kahden päts-sanueen yhteenkuuluvuutta epävarmana, mutta eipä kai mitään kilpailevaakaan etymologiaa ole tälle limppu-sanueelle olemassa. Ilmeisesti YSuS:ssa on pidetty sanuetta päts/pätś 'limppu' *päcci-sanan vastineisiin kuuluvana, joten noudatetaanko verkkosanakirjassa samaa käsitystä? Jotain semanttisia paralleeleja 'uuni > leipä' olisi tietysti hyvä olla (esim. DatSemShiftistä ei löydy). Varmaan tietysti voi ajatella, että sanassa pätsahi 'pätsiuuni' on sana päts merkitykseltään hämärtynyt, ja sitten on hahmotettu yhdyssanan merkitykseksi 'leipäuuni' ja siitä sitten lohkaitu päts 'leipä'. --Sholopainen (keskustelu) 7. tammikuuta 2021 kello 16.32 (EET)

Varmaan pitäisi tarkastaa, mikä on ollut alkuperäinen perustelu tälle rinnastukselle (SSA:sta ei vielä selviä). Veikkaisin samaa reanalyysiä 'uuniuuni' > 'leipäuuni', mutta ehkä jotain lisädetaljejakin löytyy.
Muuten myös liivin petš voisi olla syytä listata vastineena. SKES:ssä näköjään on pidetty tätä myöhempänä venäläislainana ja SSA on samaa mieltä, mutta en näe tälle mitään välttämätöntä syytä. Äänteellisesti rinnastus toimii kuten olettaisi (jälkitavun *i:n edellä *ä > e ja *cc > ), vaikka tulos sattuukin olemaan samannäköinen kuin nykyvenäjässä. Mainittu merkitys 'uunin torvi tai holvi' on toki eriytynyt mutta varmasti voisi olla ihan kielen omaakin kehitystä, jollei tälle ole jotain rinnakkaisuutta esim. venäjän murteissa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. tammikuuta 2021 kello 09.32 (EET)
Hyvä huomio liivistä. Onko liivissä ylipäätään juurikaan myöhäisiä lainoja venäjästä? Viron sanan päts osalta EES esittää mahdollisena sekä äänteellin motivaation kautta syntymisen että yhteyden pätsahi-sanaan, ja lisäksi on sisäinen viite sanaan pätsama 'varastaa, vohkia'. Tämän viimeksi mainitun sanan artikkelissa mainitaan, että verbi on mahdollisesti samaa alkuperää kuin päts 'limppu'. Hieman hatarilta selityksiltä vaikuttavat, ainakaan mitään äänteelllistä motivaatiota on näistä sanoista hankala keksiä. En sitten tiedä, voisiko varastamisella ja leivällä olla jokin yhteys. Ainakin tästä 'uuni'-sanasta menee jo varsin kauas. --Sholopainen (keskustelu) 25. tammikuuta 2021 kello 20.33 (EET)