Etymologiadata:imsm:pää
*pää
Vastineet:
mksm. *pää < kksm. *päɰi < vksm. *päŋǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
pää (Agr; yl.) ’Kopf; Ende’, johd. ja sijam.: päätä pahkaa; yhtä päätä, täyttä päätä; päästä ’kuluttua, perästä’, päin, (käydä) päinsä, päinvastoin, päinmakuu, päittäin; (pilan) päiten; päistikkaa; -päinen: kalju-, terävä-, pienipäinen; päätön, päähine, päihtyä (KPohjanm, paik. hämmurt. PSm), päistyä (Peräp Länsip, paik. Pohjanm), päissään; päihittää (johdettu mon. illatiivista); ks. erikseen päitset, pääkkö, päällikkö, päällä, päättää, pääty, päätyä
~ ink pǟ, pǟtöin ’päätön’, päin ’päinen; päin’, päissässe ’humalassa’ | ka peä, peäkkäh, peäksekkäh ’päät vastatusten, päittäin; peräkkäin’, peän(n)äh ’suoraan, yhtä päätä; ilman lisämaksua, päittäin’, päin; peätöin ’päätön; isännätön’, peähine ’päähän liittyvä; suurin; lopullinen, tarkka’ | ly piä, pie ’pää; henki’, päi, piäi ’päin; -sta, -stä, -lta, -ltä’ | ve pä ’pää’, päi, pai, pǟ ’-sta, -stä, -lta, -ltä’: lidnaspäi ’kaupungista’; päha ’päähän, lukuun’ | va pǟ ’pää’, (Kukk) päi ’päin, kohti’ | vi pea, murt. pää, piä ’pää’, peatu ’päätön’ | li pǟ ’pää; tähkäpää’
~ ink pǟ, pǟtöin ’päätön’, päin ’päinen; päin’, päissässe ’humalassa’ | ka peä, peäkkäh, peäksekkäh ’päät vastatusten, päittäin; peräkkäin’, peän(n)äh ’suoraan, yhtä päätä; ilman lisämaksua, päittäin’, päin; peätöin ’päätön; isännätön’, peähine ’päähän liittyvä; suurin; lopullinen, tarkka’ | ly piä, pie ’pää; henki’, päi, piäi ’päin; -sta, -stä, -lta, -ltä’ | ve pä ’pää’, päi, pai, pǟ ’-sta, -stä, -lta, -ltä’: lidnaspäi ’kaupungista’; päha ’päähän, lukuun’ | va pǟ ’pää’, (Kukk) päi ’päin, kohti’ | vi pea, murt. pää, piä ’pää’, peatu ’päätön’ | li pǟ ’pää; tähkäpää’
= ? lpN bagŋe ’poron sarven paksuin pää’ | md pe ’loppu(pää)’ | votj puŋ, pum ’loppu; kärki’ | syrj pon, pom ’(alku)pää, kärki; loppu’ | vogE päŋ, I L päŋk, P puŋk ’pää’ | unk fej, fő ’pää’ || ? samJr ṕa- ’alkaa’ | ? Jn pɛʾ | T feai, feae ’loppu(pää), huippu’.
Lähdekirjallisuus:
- Comenius 1648 (Opera didactica omnia I:II:3 29; Vir 1969 26, sm ~ unk)
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi peh)
- Fischer 1747 VocSib 90 (+ tšer vog)
- Gyarmathi 1799 Aff 194–95 (tšer wuj, vog)
- Sjögren 1832 GS 1 565 (+ ka ve va)
- Schott 1849 AltSpr 140 (sm ~ turk)
- Lindström Suomi 1852 77 (+ md syrj)
- Budenz 1867 NyK 6 453 (+ li votj)
- MUSz 1873–81 501–03
- Halász 1893 NyK 23 442 (+ samT feadā ’otsa’)
- Genetz 1896 ETV 30 (+ lp)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 22 (+ samT feai, ? Jr peau ’alkaa’)
- Bouda 1940 UJ 20 77 (vog ~ jukag punk ’kukkula’)
- Räsänen SuomSuomi 1948 219 (< turk)
- E. Itkonen 1949–51 FUF 30 36 (? lp; < *päŋä)
- FUV 1955 47
- Räsänen 1955 StO 18:3 19 (~ turk)
- SKES 1962 688–89 (+ ly)
- MSzFE 1967 188–89
- TESz 1 1967 862–63
- *E. Itkonen 1968 SKK 503
- Häkkinen 1987 ES 249
- UEW 1988 365–66
- Sammallahti 1988 UrLang 548 (ei sam)
- EWUng 1993 367