Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:osaida-

Sanatista

*osaida-

Vastineet:

mksm. *osaida- < kksm. *osa- < vksm. *ośa- (J.K.)

SSA:n sana-artikkeli

osata (Agr; yl.) ’können’, murt. myös ’tuntea t. löytää tie jhk; sattua, osua paikalle (et. LounSm PHäme); osua maaliin tms. (etup. länsimurt.); saattaa, voida (etup. itämurt. Kymenl)’, johd. osaava, osava (et. Häme PKarj Kain) ’taitava, pystyvä; sopiva’, osaillakoettaa osata jhk, osata vähän (paik. KSm PKarj); arvailla (paik. Kain PPohjanm); viisastella, laskea leikkiä (hajat.)
~ ink osata | ka osataosata; osua, sattua; iskeä’, osavataitava; sattuvasanainen’, osaillayrittää osua; laskea leikkiä, kiusoitella’ | ly ozaittaosua, saada osumaan, sattua (maaliin)’ | ve ozaita, oze̮ita, ozātaosata; osua; arvata’ | va e̮zataosata’ | vi osata (prs. oskan) ’osata, taitaa’, osavtaitava, kätevä; naseva, nokkela’, osatadasatuttaa’ | li voʾzzəkohdata; osua jhk’.
Ilmeisesti johdos sanasta osa, jolloin johto on voinut kulkea tietä osaosu- → *osaiδa-. Ks. myös osoittaa ja osua.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahrens 1843 GrEhstn 127 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 142 (+ va)
  • Aminoff 1871 Suomi 2:9 247 (+ ve)
  • Setälä 1890–91 ÄH 452 (+ li)
  • Toivonen 1928 FUF 19 139 (osata, osua, osoittaa ~ ostj oś- ’tietää’)
  • FUV 1955 104 (sm ~ ostj)
  • E. Itkonen 1956 UAJ 28 73 (osata, osuaosa)
  • Sköld 1956 osa 41–42 (? < arj, eri muodosta kuin osa)
  • SKES 1958 440 (+ ka ly; ? ostj; ims-lp ← osa)
  • TESz 2 1970 1100 (? ~ osa)
  • Joki 1973 SUST 151 298 (~ osa)
  • MSzFE 1978 507 (? ~ osa)
  • Lehtinen 1979 SUST 169 254 (*osaiδa-osu-osa)
  • Häkkinen 1987 ES 218 (← osa)
  • UEW 1988 333 (? ~ osa)

Etymologiadata:imsm:osaida-/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:osata

Tietue luotu keskustelusivun Etymologiadata_talk:Toiveet perusteella:

Mahdollisesti johdos uralilaisesta verbivartalosta, vrt. UED *oća- / *woća-, eikä sanasta osa. --Sjunttila (keskustelu) 3. joulukuuta 2023 kello 20.42 (EET)