Etymologiadata:imsm:oma
*oma
Vastineet:
mksm. *oma < kksm. *oma < vksm. *oma (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
oma (Agr; yl.) ’eigen’, yhd. omatunto (Agr), johd. omaisuus (Agr) murt. merk. myös ’ominaisuus’, omia (etup. PSatak PHäme EKPohjanm) ’pitää omanaan, vaatia t. ottaa omakseen’, omaksua (1874), ominainen, ks. erikseen omainen, omistaa, omituinen
~ ink oma ’oma’, (mon.) omat ’omaiset’ | ka oma, omaisus ’omaisuus’, omatunto (Uhtua) ’omatunto’ | ly oma ’oma; omainen, sukulainen’ | ve omaluińe ’laidun’ | va e̮ma, (Kukk) oma ’oma’, mon. ’sukulaiset’, painottomana lyhentynyt suff. -ma: minuma ’minun omani’, sinuma ’sinun omasi’, emmǟma ’äidin oma’ | vi oma, E uma ’oma, itse’, omandada ’ottaa haltuunsa, hankkia, saavuttaa, omaksua’ | li uʾm, (Sal) om(a) ’oma’
~ ink oma ’oma’, (mon.) omat ’omaiset’ | ka oma, omaisus ’omaisuus’, omatunto (Uhtua) ’omatunto’ | ly oma ’oma; omainen, sukulainen’ | ve omaluińe ’laidun’ | va e̮ma, (Kukk) oma ’oma’, mon. ’sukulaiset’, painottomana lyhentynyt suff. -ma: minuma ’minun omani’, sinuma ’sinun omasi’, emmǟma ’äidin oma’ | vi oma, E uma ’oma, itse’, omandada ’ottaa haltuunsa, hankkia, saavuttaa, omaksua’ | li uʾm, (Sal) om(a) ’oma’
= lpN oabme (U Pi Lu In T) ’tavara; asia; omaisuus, oma; karja (N)’ (? < sm), N ōbmudâk ’omaisuus’ (N oamĕdowˈdo (Lu In) ’omatunto’ < sm; In omaisus < sm) | ? votj umoj ’hyvä, sopiva, oikea; hyvin, miellyttävää, sopivasti’.
Todennäk. vanha ma-johdos verbivartalosta o- ’olla’, ks. olla.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 290 (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1844 27 (+ lp)
- MUSz 1873–81 563
- Setälä 1890–91 ÄH 406–07
- Ojansuu 1922 Pron 23 (olla verbin III inf.)
- Kettunen 1930 VaÄH2 101–02 (+ va)
- Uotila 1938 SyrjChr 72–73 (+ ka li votj syrj em, eme̮ś)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 585–86 (sm > lp)
- Uotila 1939–40 FUF 26 179–81 (~ on)
- Nirvi 1944 Sanankieltoja 274–76
- SKES 1958 428–29 (+ ly ve), 430–31 (s.v. on)
- Räsänen Vir 1962 309–10
- E. Itkonen 1968 SKK 500 (oma = *oma > *om > on)
- Rédei 1969 NyK 69 165–66 (syrj ei tähän)
- Schmeidler 1973 SUSA 72 371–82 (s:sta omatunto)
- Häkkinen 1987 ES 212
- UEW 1988 717 (sm ~ ? lp ? votj)