Etymologiadata:imsm:nokka
*nokka
Vastineet:
mksm. *nokka < vksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
nokka (Sorol 1621; yl.) ’Schnabel; Spitze’, nokata (etup. kaakkmurt.) ’iskeä nokalla’, nokkia ’id., poimia (nokallaan)’, nokkava ’ylpeä’, nokastua (paik. PSm) ’ottaa nokkiinsa, ylpistyä’, nokkauni, nokoset ’lyhyt torkahdus’ (vrt. käydä nokilleen ’torkahtaa’)
~ ink nokka ’nokka, kärki’, nokkia ’nokkia’ | ka ńokka ’nokka, nenä, turpa; kärki’, ńokata ’iskeä, siepata nokallaan; pistää, purra (käärme, hyönteinen)’, ńokkie ’nokkia, hakata t. poimia nokallaan; pistää (hyönteinen)’ | ly ńok ’nokka; nurkka, kulma; kärki, pää’, ńokaita ’pistää (käärme)’ | ve ńok ’nokka, kärki’, ńoke̮ita ’noukkaista (kerran)’, ńokta ’nokkia (lintu)’ | va nokka ’nokka’, nokkia ’nokkia’, nokata ’nokata’ | vi nokk (g. noka) ’nokka, kärki; lakin lippa’, nokata, nokkida ’nokkia’.
~ ink nokka ’nokka, kärki’, nokkia ’nokkia’ | ka ńokka ’nokka, nenä, turpa; kärki’, ńokata ’iskeä, siepata nokallaan; pistää, purra (käärme, hyönteinen)’, ńokkie ’nokkia, hakata t. poimia nokallaan; pistää (hyönteinen)’ | ly ńok ’nokka; nurkka, kulma; kärki, pää’, ńokaita ’pistää (käärme)’ | ve ńok ’nokka, kärki’, ńoke̮ita ’noukkaista (kerran)’, ńokta ’nokkia (lintu)’ | va nokka ’nokka’, nokkia ’nokkia’, nokata ’nokata’ | vi nokk (g. noka) ’nokka, kärki; lakin lippa’, nokata, nokkida ’nokkia’.
Deskr.-luonteinen sana, jonka kaltaisia on muissakin kielissä, vrt. vogI nē̮k˳-, L nē̮k-, P nāχ˳-, ostjI ṇok-, E P noχ- ’nokkia’ sekä toisaalta nr nock, ns Nock ’(raakapurjeen) nokka; kärki, huippu’, isl hnokki ’koukku, haka’. Vrt. myös noukka.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 260 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 140 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 96 (+ ve)
- VW 3 1888 7 (+ ka)
- Saxén 1895–98 Lånord 179 (sm, vi > nr murt., merk:ssä ruots nock sanan vaikutusta)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 25 (sm ~ lpKld (ks. noukka))
- Kettunen Vir 1940 282 (+ ly)
- SKES 1958 390–91
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Donner 1888: 7–8 | ~ ha nog-e, noχ-t̆e, ńoχ-t̆e ’picken’; ~ mns, ha noχ ’oben, aufwärts’ jne. | |||||
Saxén 1895–97 SvLm: 179 | Tarkennus: merkitysvaikutusta rts nock-sanasta (rts murt. Sm Vi nokk puolestaan lainaa ← sm vi) | |||||
Itkonen 1918 SUSA: 25 | Tarkennus: = saaKld nuekkaδ ’nokkia, noukkia’ | |||||
SKES 1962: s.v. nokka | Vastaan | Alkuaan onom. sana; saaKld,T ← sm | ||||
Pystynen 2018: 73 | Puolesta | mns *ni̮i̮kʷ- < *nuuk-, ha *ɳɔɔk- 'nokkia' rekonstruoitavissa < kur *nokka |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
SKES 1962: s.v. nokka | Sana alkuaan onom. | Vrt. äännevariantit nuokka, noukka ja saaIn, obinugr 'nokkia'-verbit | ||||
NES 2004: s.v. nokka | Puolesta (vaihtoehtoisena) | |||||
EES 2012: s.v. nokk | Puolesta (vaihtoehtoisena) |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Karsten 1943–44 FmS: 347–348 | ← rts (vanh.) nock(e) 'raakapuun tai haarukan kärki; lankakoukku; kattopalkin yläpää', isl hnokki, mengl hnocc, kholl nocke, as nock(e) 'kärki ym.' | |||||
LÄGLOS II 1996: s.v. nokka | Puolesta (? ← germ *χnukka-z/*χnukkan-) | Merkitys ja äänneasu hyvin samankaltaiset; levikin takia tuskin kovin nuori laina | ||||
NES 2004: s.v. nokka | Puolesta (vaihtoehtoisena) | |||||
EES 2012: s.v. nokk | Puolesta (vaihtoehtoisena) |