Etymologiadata:imsm:muka
*muka
Vastineet:
- Suomi: muka
- Karjala: muka
- Vepsä: muga
- Vatja: mukaa⇐
- Pohjoisviro: muga (lainasana ← suomi)
- Eteläviro:
- Liivi:
mksm. *muka < kksm. *muka < vksm. *muka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
muka2: sijam. adv:na ja postp:na: sitä mukaa kuin, mukana, muassa, mukaan (Flor 1702) ’mit’, mennä mukiin ’sopia’, vanh. kiel. ja murt. myös nom. ’muoto, tapa, malli’ (Jusl 1745; paik. I- ja PSm), johd. muata ’antaa myöten, joustaa’, mukailla ’jäljitellä, sovitella, matkia’, (mielen, ruumiin) mukainen, (murt. myös) ’sopiva, mukava, vertainen, samankokoinen; mielitietty, puoliso (Verml)’, ks. erikseen mukava
~ ink mukkā ’mukaan’, mukahain ’mukava, hauska’, mukahua ’sopia, mukautua’ | ka mukah ’jnk mukaan, kanssa; jnk mukaisesti, jtak noudattaen, seuraten’, muka(h)ine ’mukainen, jnk jälkeinen, seuraava’, mukalen ’niin, siten, sillä tavalla, silleen’ | ly mugoińe ’sellainen, kaltainen, niin’ | ve muge̮ińe, mugoińe, mugō(ńe), mugoi(t́t́e) ’sellainen’ | va (Kukk) mukkā ’mukana, mukaan; myös; perään, myöten’ | vi rantamurt. muga ’myöten’ (ehkä < sm).
~ ink mukkā ’mukaan’, mukahain ’mukava, hauska’, mukahua ’sopia, mukautua’ | ka mukah ’jnk mukaan, kanssa; jnk mukaisesti, jtak noudattaen, seuraten’, muka(h)ine ’mukainen, jnk jälkeinen, seuraava’, mukalen ’niin, siten, sillä tavalla, silleen’ | ly mugoińe ’sellainen, kaltainen, niin’ | ve muge̮ińe, mugoińe, mugō(ńe), mugoi(t́t́e) ’sellainen’ | va (Kukk) mukkā ’mukana, mukaan; myös; perään, myöten’ | vi rantamurt. muga ’myöten’ (ehkä < sm).
? = Jr maχā ’selkä’ | Jn máha | T móku | slk mōγ id. | (sijam.) Km bēgə̑l ’takana’ | Kb b´agal | M bagam (+ yks. 1. p. poss.-suff.) ’takanani’ | Taigi bagáda (+ yks. 3. p. poss.-suff.) ’takana’ (ksam *mə̑kå). — Ims sanueen merkityskirjo näyttää selvästi pohjautuvan perusmerkitykseen ’taka(osa), jälki’ (vrt. myö-vartaloon johdoksineen), joka on sam taholla konkreettinen ’selkä’.
Lähdekirjallisuus:
- Ojansuu Vir 1912 52 (muka1 ja muka2 mahd. eri alkuperää)
- SKES 1958 350 (+ ly, muka1 = muka2 )
- E. Itkonen 1968 SKK 498 (molempien kantana ?pronominaalinen *mu-)
- Sammallahti 1979 FUF 43 32 (ims ~ sam)
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 5 (samoin)
- Hofstra 1982 ABäG 17 31–37 (mukana, muassa, mukaan < germ *mūǥa-z, vrt. mn múgr ’(kansan)joukko, (ihmis)paljous’ t. *mūǥēn, vrt. mn múgi ’kasa, luoko; (kansan)joukko, ihmispaljous’, mukainen, mukautua < germ *mūk-/ *meuk- ’pehmeä’)
- Häkkinen 1987 ES 183, 184 (ims sanan alkuperä hämärä)
- Kulonen 1993 SUST 215 195 (muka2 ~ sam, muka1 eri alkuperää)