Etymologiadata:imsm:mi⇒
*mi⇒
Vastineet:
mksm. *mi⇒ < kksm. *mi- < vksm. *mi- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
mi- interr. ja rel. pron.(-vart.): mikä (-kä et. niissä paradigman muodoissa, jotka muuten olisivat yksitavuisia) (Agr; yl.) ’welche(r/s), was (für ein(e))’, mitä (partit.), miksi (transl.), mikäli ’siinä määrin kuin, jos’, milloin, miten, mitätön, millainen, mimmoinen jne.
~ ink mikä ’mikä’, miks ’miksi’, mikkǟ-li(k) ’mitä kautta’, mikkǟlin ’mikäli’, milloin, miten, millain ’millainen’ | ka mi, mikä ’mikä, kuka (interr.), mikä, joka (rel.), jokin (indef.)’, miksi, mikäli, mite(i)n ’miten, kuten’, mitätöin, mitöin ’mitätön’, mimmoine ’millainen, jollainen’ | ly mi, mī ’mikä; paljonko, niin paljon kuin; kuinka’, mikš(i) ’miksi, minkä tähden’, milloi ’milloin, koska’, mimmoine ’minkälainen’ | ve mi ’mikä; että’ | va mikä ’mikä’, (Kukk) millīn, millinä, miltäinä, miltne ’millainen’ | vi mis, murt. mi, mih, me, E meä, miä ’mikä; joka; mitä; että’, miks ’miksi, minkä vuoksi’, mil ’jolloin, milloin, koska’, milline ’millainen, mikä’ | li mis ’mikä’, mingi, (Sal) mili, milli ’id., millainen; noin’
~ ink mikä ’mikä’, miks ’miksi’, mikkǟ-li(k) ’mitä kautta’, mikkǟlin ’mikäli’, milloin, miten, millain ’millainen’ | ka mi, mikä ’mikä, kuka (interr.), mikä, joka (rel.), jokin (indef.)’, miksi, mikäli, mite(i)n ’miten, kuten’, mitätöin, mitöin ’mitätön’, mimmoine ’millainen, jollainen’ | ly mi, mī ’mikä; paljonko, niin paljon kuin; kuinka’, mikš(i) ’miksi, minkä tähden’, milloi ’milloin, koska’, mimmoine ’minkälainen’ | ve mi ’mikä; että’ | va mikä ’mikä’, (Kukk) millīn, millinä, miltäinä, miltne ’millainen’ | vi mis, murt. mi, mih, me, E meä, miä ’mikä; joka; mitä; että’, miks ’miksi, minkä vuoksi’, mil ’jolloin, milloin, koska’, milline ’millainen, mikä’ | li mis ’mikä’, mingi, (Sal) mili, milli ’id., millainen; noin’
= lp mi, mii (mâ-) ’mikä, joka’ | md me- (pron.-vart.): E me, mejs ’miksi’, meks, M mäs ’miksi, että’, E meźe, M meźä (interr. ja rel.) ’mikä, mitä; jotakin’ | tšerL ma, I mo ’mikä, mitä’, L maγań, I moγaj ’minkälainen’ | votj ma ’mitä’, mar ’mikä, mitä; jotakin’ | syrj mi̮j, muj, J mɵj, maj ’mitä; että’ | vogL mänər, P manər ’mikä’, E mitǟr, I L mätər, P matər ’jo(ta)kin’ | ostjI mö̆γi, E mĕj, P mŭj ’mikä, mitä; (P myös) tai’ | unk mi (interr. ja rel.) ’mikä, mitä, joka; (vanh.) jotakin’ || samJr mī̮ ’jotain syötävää; tavara’ (jos kuuluu tähän) | T mā ’mitä’ | Jn mīʾ id. | slk mi̮ ’asia, tavara (täytesana)’ | Km moʾ, mo ’miksi’ | Kb mola id.
Sanueen vokaalisuhteet ovat säännöttömät; tšer ja perm takavokaaliset sanat kuuluvat tähän vain edellyttäen, että ural kantakielen m-alkuisissa pronomineissa on ollut etu- ja takavokaalisten varianttien vaihtelua; vrt. myös minä, me.
Lähdekirjallisuus:
- Fogel 1669 Käsik 4 (sm ~ unk)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 255 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 176 (+ vi)
- Gyarmathi 1799 Aff 284 (+ ka md tšer votj syrj vog)
- Sjögren 1850 MélR 1 517 (+ li)
- Boller 1853 SbAW 10 302 (+ ostj)
- Ahlqvist 1863 Suomi 2:1 54 (~ turk)
- O. Donner 1881 SamFUgr 244 (+ samT Jn)
- Ojansuu Vir 1916 21–22 (+ ve)
- Tunkelo Vir 1935 61–62 (+ ly)
- Collinder 1945 IUN 4 (~ tokaari)
- Collinder 1948 Parenté 17 (~ turk kor)
- FUV 1955 34–35
- Räsänen 1957 StO 21 41 (~ tšuv)
- SKES 1958 343–44 (+ va)
- E. Itkonen 1960 LpChr 142–43
- TESz 2 1970 915
- MSzFE 1971 445
- Janhunen 1977 SamWsch 91
- Häkkinen 1987 ES 174–75
- UEW 1988 296