Etymologiadata:imsm:makëda
*makëda
Vastineet:
- Suomi: makea
- Karjala: makie
- Vepsä: maged
- Vatja: makõa
- Pohjoisviro: mage
- Eteläviro: makõ
- Liivi: ma’gḑõ
mksm. *makëda (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
makea (Agr; yl.) ’süß’, yhd. mäen-, kallion-, kivenmakea, -makeainen (LounSm PHäme) ’kallioimarre’, johd. makeinen
~ ink makkīa ’makea; tuore, rievä, ei tarpeeksi hapannut (leipä); maukas, hyvä’ | ka makie, au magei ’makea, imelä; maukas, hyvänmakuinen’ | ly maged, mage, magei ’makea, maukas, hyvänmakuinen’ | ve maged id. | va make̮a ’makea, imelä’ | vi mage (g. -da) ’vähäsuolainen, suolaton, makea’, murt. maged (mon.) ’maltaat’ | li maʾgdə ’makea, maukas’, maʾgdəd ’maltaat’.
~ ink makkīa ’makea; tuore, rievä, ei tarpeeksi hapannut (leipä); maukas, hyvä’ | ka makie, au magei ’makea, imelä; maukas, hyvänmakuinen’ | ly maged, mage, magei ’makea, maukas, hyvänmakuinen’ | ve maged id. | va make̮a ’makea, imelä’ | vi mage (g. -da) ’vähäsuolainen, suolaton, makea’, murt. maged (mon.) ’maltaat’ | li maʾgdə ’makea, maukas’, maʾgdəd ’maltaat’.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 154 (sm makea, maku, maistaa ~ ruots smak, smakar)
- Ganander 1787 NFL 2 145a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 136 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 94 (+ ve)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 114 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 44 (sm vi li ~ maajas jne.)
- SKES 1958 329 (+ ka au ly)
- T. Itkonen 1980 StNF 62 134 (sm makea, maku, maistaa, maittaa, maitse- < germ *smakja-)