Etymologiadata:imsm:mahti

*mahti

Vastineet:

• Suomi: mahti
• Karjala: mahti
• Vepsä: maht
• Vatja:
• Pohjoisviro: maht
• Eteläviro: mahtu⇐
• Liivi:

mksm. *mahti (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

mahti (Gan 1787; yl.) ’voima, taito, valta / Kraft, Macht, Vermögen’, mahtimies (1769)
~ ka mahti ’tapa; taito, voima; mahti’ | vi maht (g. mahi) ’mahti, voima, valta’, mahti leida, saada ’ehtiä, joutaa’, salamahti ’salaa’.

Todennäk. < mr nr makt ’mahti, voima, valta’ (< kas macht, mys maht, goot mahts id.). Mahd. germ-peräiseen sanaan on yhtynyt mahtaa verbin johd. *mahti (samaan tapaan johdettuna kuin esim. anti, paini ← antaa, painaa). — LpN makˈtâ (E Lu) ’mahti, voima’ < sk. Vrt. mahtaa, mahtua.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 2 140 (sm ~ vi vanh. mahte ’mukavuus’)
• Renvall 1823 SSK 1 308 (sm ~ ruots magt)
• Thomsen 1869 GSI 132 (sm ~ vi maht (g. mahi) < goot mahts (vart. mahti-) t. < ruots magt t. < sl; viittaus myös md ja tšer taholle)
• Setälä 1890–91 ÄH 278 (+ ka; mahti on joko omap. ja saanut merk.-vaikutusta germ taholta tai sieltä lainattukin)
• Wiklund 1894 LpChr 63 (lp < sk)
• Karsten 1944 FmS 10 309 (sm vi todennäk. < ksk mahti-)
• SKES 1958 326 (ims todennäk. < ruots, mutta sanaan on mahd. yhtynyt omap. johd. *mahti)

[mahti Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:mahti