Etymologiadata:imsm:latta⇒

*latta⇒‎

Vastineet:

• Suomi: lattea
• Karjala: latakka
• Vepsä:
• Vatja: latikkõ
• Pohjoisviro: latakas
• Eteläviro: latak
• Liivi:

mksm. *latta⇒‎ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lattea (Lönnr 1874; paik. etup. länsimurt.) ’platt, flach’, latuskainen (Jusl 1745; yl. et. ESm), latiska (EPohjanm LaatKarj ja ymp.), latiskainen (EPohjanm) id., latistaa, latistua
~ ink latistua ’litistyä’ | ka latakka ’litteä’ | va latikke̮ id. | vi latakas ’leveä ja litteä esine’.

Deskr. sana, jonka yhteyteen voivat kuulua ostjI lawtə̑k ’sileä, tasainen, loiva’, E tăptəχ ’vati’, P ᴧɔptəχ ’matala, laakea, litteä’ || samJr lapta ’matala, tasainen, litteä’ | Jn lota ’tasainen paikka’ | M Krg lapta ’matala’ — todennäköisemmin nämä ovat kuitenkin erillisiä, deskr. sanoja. Samantapaisia, nuoria deskr.-sävyisiä sanoja on runsaasti omassa kielikunnassamme (ks. näistä s.v. lappea) sekä muualla, mm. nr flat ’lattea, litteä’, ns platt id., liett platùs, latv plats ’leveä’. Ks. myös latikka.

Lähdekirjallisuus:

• Ahrens 1843 GrEhstn 119 (sm ~ vi)
• Thomsen 1890 BFB 208–09 (? < baltt)
• Ojansuu 1910 KaK 2 14 (+ ka)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 58–59 (+ ostj)
• Wichmann 1923 TscherT 68 (+ tšer laptə̑(ra) ’litteä’)
• Lehtisalo 1933 FUF 21 24 (+ sam)
• FUV 1955 31
• SKES 1958 279–80
• UEW 1988 238

[lattea Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lattea