Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:lahko

Sanatista

*lahko

Vastineet:

mksm. *lahko (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lahko (Agr, Finno n. 1580 ’puolue’; yl.) ’yhteisöstä eronnut itsenäinen ryhmä (et. uskonnollinen); (vanh.) työyhteisö / Abteilung, Sekte; Genossenschaft’, laahko (paik. Laat- ja PKarj Kain) ’halkaistu hirsi, lankku’, yhd. lahkokunta (vanh.) ’eriseura; heimo’, uskonlahko, johd. lahkolainen, lahkouta, lahkoontua
~ ka lahko(tav. lattia-, harv. laipio)lankku; lattiapalkki; kelles’ | ly ve lahkpalkki, lankku (laipiossa t. lattiassa)’ | va lahkohalkaistu pölkky’ | vi lahkero; (hiusten) jakaus; lahko
? = lpN luosˈkoravistunut vene t. muu puuesine’, Lu luoskā id., N luosˈkânit (In Ko) ’ravistua, tulla raihnaiseksi’; (k)sm > lpLu lahkkō (U) ’sukulainen’, E laakkuosukulaisuus’, R lak(k)o id. — Samaa sanuetta ovat myös sm lahje (ks. tätä) ja va lahgotaerota, lähteä pois’, vi lahkuda id., li lɔ̄ʾgə, lāʾgəhaljeta; kivistää, särkeä’; suhde sanoihin sm lahkea (ks. lahea) ja lahtea (ks. tätä) sekä vi lahtiauki, irti’ on hämärä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 2 7 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 92 (+ ve)
  • Thomsen 1890 BFB 44 (+ li)
  • Anderson 1893 Wandl 49 (+ va)
  • SKES 1958 268–69 (+ ka ly ? lp)

Etymologiadata:imsm:lahko/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lahko

Etymologiadata talk:imsm:lahko