Etymologiadata:imsm:lähe-

From Sanat

*lähe-

Vastineet:

mksm. *lähe- < kksm. *läse- < vksm. *läsǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

lähi- (Agr; yl.) ’lähellä oleva / nah’, lähellä, -lle, -ltälikellä, -lle, -ltä’, lähesmelkein’, vanh. kiel. myös: ’lähelle’ (esim. Martti n. 1580 »nijn rakenda mies nijn lähes toista ettei hänelle ole sia»); läsnä, lässä (essiivejä; Agr), lästä (partit.) ’lähellä, -ltä, paikalla, -lta’, johd. lähetä, lähestyä, lähentää, läheinen, lähimmäinen, uud. lähiö
~ ka lähellä, -ltä, -lelähellä, -ltä, -lle’, lässälähellä, -lle; läsnä’, lästäläheltä, luota’, lähetä, lähenteä; lähine, lähimäinelähin, läheisin’ | ly lähil, lähinlähellä’, lähile̮, lähikselähelle’, läslähellä, -lle’, lähetä | ve ĺähen, ĺäheĺi, ĺäzlähellä’, lähele̮, ĺähäkslähelle’, ĺähene̮da, ĺähetakse̮lähetä, lähestyä’, läheta (prs. ĺähendab) ’lähentää’, ĺäheĺīńeläheinen; sukulainen’, ĺähembainelähin’ | vi lähedal, -le, -ltlähellä, -lle, -ltä’, lähenedalähetä’, lähendadalähentää’, lähedaneläheinen’ | li leʾižgəl, leʾžgəllähellä’, leʾižgəld, leʾžgəldläheltä’, leʾižg(i)lilähellä oleva; sukulainen
= tšer liš-:, I lišnelähellä’, L lišän, I lišanlähelle’, L liš(kə), I liš(ke)lähelle, luo’, L lišəts(ən), I lišə̑t́ś(ə̑n)läheltä’, I lišemamlähetä’, L lišəl, I lišə̑llähellä oleva’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahrens 1843 GrEhstn 90 (sm lähi ~ vi lähhidale)
  • Budenz 1864 NyK 3 457 (+ tšer)
  • O. Donner 1879 Verwandtschaft 113 (+ ve li)
  • Setälä 1890–91 ÄH 251 (+ ka)
  • SKES 1958 319 (+ ly)
  • E. Itkonen 1968 SKK 496
  • Häkkinen 1987 ES 158, 159
  • UEW 1988 687

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Budenz 1864 NyK: 457 imsm = marin liš-: lišne ’lähellä’ jne.
Helimski 1999 FUM: 77–80 Lisätieto Vastineita myös kantasamojedin *jet > mm. tn jeˀ ’o, ob, k, po napravleniju k; protiv, naprotiv; special'no dlja’ sekä unkarin prefiksit lë- ’alas’ ja superlatiivien muodostamisessa käytettävä leg- (~ lëg-) sekä adverbisuffiksi -lag/leg

EVE:n sana-artikkeli

EVE:lähi-

Keskustelu

Etäsukukielten vastineet

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:lähe-/th:

Onko tiedossa uudempaa tutkimusta, jossa Helimskin esittämiä unkarin ja samojedin vastineita käsiteltäisiin? Helimskin artikkelin ja kantauralin sanan mainitsevat lyhyesti Jalava & Grüthal (2020, SUST 275), mutta vastineisiin ei oteta sen tarkemmin kantaa.

Bereczkin (2013) sanakirjassa viitataan marin sanan osalta vain SSA:ään, hieman ikävää, ettei Helimskin rinnastusta käsitellä mitenkään.

Unkarin kielenainesten kuuluminen tähän ei nähdäkseni ole kovin vakuuttavaa, ei myöskään kaikkien tässä rinnastettujen ainesten kuuluminen yhteen (leg-prefiksillä on kai (Helimskin itsensä mukaan) muinaisunkarissa ja murteissa ë ~ e-vaihtelua, taas on kai kauttaaltaan ë - pitäisi tosin tarkistaa tämä tieto jostain). UEW (259), EWUNg (ja Bereczki 2013) esittävät leg-prefiksille aivan muuta vastinetta marista: J ləŋ 'sehr', B lə̑ŋ 'viel'. Tämäkään rinnastus ei kyllä vokaalivastaavuuden valossa ole paras mahdollinen (Aikion 2014 systeemillä ei kur *ä:stä tai *e:stä pitäisi tulla mariin tuon näköisiä murrevastaavuuksia), eikä UEW toteakaan mitään ensitavun vokaalin laadusta.

Marin vokaalivastaavuus voidaan palauttaa kantamarin redusoituneeseen *ǐ:hin, joka sinällään kyllä voidaan johtaa kantauralin *e:stä tai *i:stä. Mari periaatteessa siis voisi heijastaa kantauralin asua *leŋV t. *liŋV. Niklas Metsäranta (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 14.28 (EET)
Kiitoksia tarkennuksesta! Olin kai huolimattomasti tulkinnut Aikion vokaalihistorian kuvausta. Periaatteessa unkarin leg ja marin ləŋ ym. voisivat siis olla vastineita, jolloin Helimskin olettama yhteys *läsi-sanueeseen ei pitäisi paikkaansa. --Sholopainen (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 16.12 (EET)
En kyllä ihan tajua, miten marin muodot voisi palauttaa kantamarin redusoituneeseen *ǐ:hin. Tässähän esiintyy lähes kaikissa murteissa redusoitumaton /i/, ja redusoitunut vokaali /ǝ̑/ tavataan kai vain itämurteiden muodoista. Jo ihan levikinkin perusteella näyttäisi luontevimmalta tulkita jälkimmäinen epäsäännölliseksi ja sekundaariksi. Paljon visaisempi kysymys minusta on, miksi marin muodossa on soinniton sibilantti; alkuperäisten vokaalinvälisten sibilnattienhan odottaisi soinnillistuneen kantamarissa. --Ante Aikio (keskustelu) 27. elokuuta 2022 kello 23.11 (EEST)
Jaah, jatkona edelliseen, sekoitinkin näköjään itse tuossa kaksi marin sanaa, kun en aluksi huomannut että puheena olikin tuossa jo marin ləŋ eikä sm. lähi-sanan vastine. --Ante Aikio (keskustelu) 27. elokuuta 2022 kello 23.15 (EEST)

Samojedilaisrinnastuksessa ei kai ole vikaa, joskin *jät olisi mm. Salmisen noudattamaa nykyistä rekonstruktiota. --Sholopainen (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 21.35 (EEST)

Piti vielä mainita, että juuri tämä ä:llinen rekonstruktio oli Salmisen tutkijaryhmällemme luovuttamassa kantasamojedin materiaalissa, ei olisi muuten tullut asia mieleen.--Sholopainen (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 21.36 (EEST)