Etymologiadata:imsm:kuusi
*kuusi
Vastineet:
- Suomi: kuusi(-puu)
- Karjala: kuusi
- Vepsä: kuz’
- Vatja: kuusi
- Pohjoisviro: kuusk
- Eteläviro: kuuś
- Liivi: kūzõ
mksm. *kuusi < kksm. *kuwsi < vksm. *kowsǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kuusi2 (: kuusen; Agr; yl.), (paik. sav- ja kaakkmurt. Ink) kuusa ’kuusipuu / Fichte’
~ ink kūsi | ka kuusi | ly kūži, kūž, kūź, kūzi | ve kuź | va kūsi | vi kuusk (g. kuuse), E kuus (g. -e) | li kūzə(z)
~ ink kūsi | ka kuusi | ly kūži, kūž, kūź, kūzi | ve kuź | va kūsi | vi kuusk (g. kuuse), E kuus (g. -e) | li kūzə(z)
= lp guossâ | md kuz | tšer kož | votj ki̮z | syrj koz, ke̮z | vogI χowt, kowt, L kowt, kaγt, P χɔ̄wt | ostjI kol, kŏᴧ, E χut, P χol, χoᴧ, χǫᴧ-jŭχ || samJr χādī, kāt | Jn kari, kadi | T kuʾa | slk qūt | Km koʾ, kot | Taigi kat ’kuusi’. Vastineita on esitetty ural kielikunnan ulkopuoleltakin, mm. mong huši ’Siperian sembra(mänty), vaivaissetri’.
Lähdekirjallisuus:
- Scheffer 1673 Lapponia 179 (sm ~ lp)
- Ganander 1786 NFL 1 527–28 (+ vi)
- Castrén 1844 EGS 144 (+ syrj)
- Castrén Suomi 1845 178 (+ ostj sam)
- Castrén 1845 EGTsch 64 (+ tšer)
- Schott 1849 AltSpr 116 (~ mong)
- Lindström Suomi 1852 50 (+ md votj vog)
- Ahlqvist 1856 WotGr 131 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 91 (+ ve)
- VW 1 1874 23 (+ li)
- SKES 1958 253
- UEW 1988 222–23