Etymologiadata:imsm:kundëh

*kundëh

Vastineet:

• Suomi: kunne
• Karjala: kunneh
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *kundëh < kksm. *kuntëš < vksm. *kunta-š (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kunne (: kunteen; Eurén 1860; kaakkmurt.) ’painanne (joka syntyy ihoon esim. nuoran puristuksesta, käden puserruksesta), lommo peltiämpärin kyljessä, vasaran lyömä syvennys puussa / Druckstelle, Delle, Vertiefung’, kuntia (hajat. länsi- ja itämurt.) ’raapia, penkoa, etsiä tarkoin, noukkia tarkkaan’
~ kaE-au kunnoh (mon. kundohot, kundehed) ’iskun t. puristuksen jälki ihossa: mustelma, sinelmä, heltymä, rantu’ ovat johd:ia verbivartalosta *kunta-, joka

= lp godˈdet ’tappaa; pyytää kalaa’ | md kundams ’tarttua, ottaa kiinni, ruveta; alkaa; pyydystää’ | vogE kant-, I χont-, kont-, L kont-, P χɔ̄nt- ’löytää; nähdä’ || ? samJr χāńje- ’pyydystää, metsästää, harjoittaa ammattia’ | ? Jn kad́ā- ’pyydystää, metsästää’. Ks. myös kuunnella.

Lähdekirjallisuus:

• Qvigstad 1881 Beiträge 128 (lp ~ md)
• Paasonen 1909 MdChr 86 (+ sm kunne)
• Paasonen 1917 Beiträge 87–88 (+ samJr)
• Setälä Vir 1928 251–55 (+ vog samJn)
• FUV 1955 28 (? samJr ?? samJn)
• E. Itkonen 1956 UAJ 28 63 (+ sm kuntia)
• SKES 1958 238 (ei vog eikä samJn; ? samJr)
• UEW 1988 207

[kunne Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kunne