Etymologiadata:imsm:kuma⇒
*kuma⇒
Vastineet:
- Suomi: kumo
- Karjala: kumalleh
- Vepsä: kumaita
- Vatja: kummoo
- Pohjoisviro: kummuli
- Eteläviro: kummali
- Liivi: kumāliz
mksm. *kuma⇒ < kksm. *kuma < vksm. *kuma (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kumo (Lönnr 1874; murt. harv.) ’(esim. taivaan) laki; (kirkon) holvi, kupu; reen kuomu / Gewölbe; Schlittenverdeck’, kumoon, kumossa, kumollansa (1649; yl.), kumota, kumous jne.
~ ink kummullā ’kumollaan’ | ka kumossa, kumoh, kumoallah ’kumossa’, -lleh ’kumoon’, kumata ’kumota, kaataa t. kääntää kumolleen’, kumalleh ’kumossa, kumoon’ | ly kumad́i id., kumaiduda ’mennä kumoon’, kumaitta ’panna, kääntää kumoon, kaataa’ | ve kumaita id. | va kummolā, kummollā ’kumolleen; kumollaan, vatsallaan’ | vi kummuli, -ali ’kumossa, -oon, vatsallaan, -lleen’, kummutada ’kumota, kaataa’, ? kumm (g. -i, -u) ’kupu, holvi’, ? kummida ’holvata, kaareutua’ | li kumāləz, kuʾmliz ’kumollaan, -lleen’, kuʾmtə ’kumota’
~ ink kummullā ’kumollaan’ | ka kumossa, kumoh, kumoallah ’kumossa’, -lleh ’kumoon’, kumata ’kumota, kaataa t. kääntää kumolleen’, kumalleh ’kumossa, kumoon’ | ly kumad́i id., kumaiduda ’mennä kumoon’, kumaitta ’panna, kääntää kumoon, kaataa’ | ve kumaita id. | va kummolā, kummollā ’kumolleen; kumollaan, vatsallaan’ | vi kummuli, -ali ’kumossa, -oon, vatsallaan, -lleen’, kummutada ’kumota, kaataa’, ? kumm (g. -i, -u) ’kupu, holvi’, ? kummida ’holvata, kaareutua’ | li kumāləz, kuʾmliz ’kumollaan, -lleen’, kuʾmtə ’kumota’
= lp gomo ’kumollaan oleva’, gobmot ’kumossa, -oon’, gometit (N myös gomotit) ’kumota, kaataa’ | mdE komaftoms id. | tšerL kə̑mə̑k, I kumə̑k ’nurin, kumossa’, L kə̑mə̑ktem, I kumə̑ktem ’kääntää kumoon, kumota’ | votj ke̮miń ’kumossa, -oon’, ki̮mani̮ ’kaataa kumoon’, ? ki̮mes, ki̮mi̮s ’otsa’ | syrj ki̮mi̮ń, -iń ’kumossa, -oon, kasvot alaspäin’, ki̮mni̮ ’kääntää kumoon (astia, vene)’, ? ki̮m: śin-ki̮m ’silmäkulma’, ki̮me̮s, -es ’otsa’ | vogE kaməwtāχt- ’mennä kumoon (vene)’, I χaməj, L kam, kamə, koməγ, P χomi ’kumossa, -oon, suulleen, vatsalleen’, I χam- ’kaataa kumoon’ | ostjI komtaγ ’etukumarassa, vatsallaan’, kămətγi̮ ’silmilleen (esim. suistua)’, E χăm ’ylösalaisin’, E P χŏmta, χămta ’alassuin, kumossa, -oon, vatsallaan, -een’, E χum-, P χǫm- ’peittää alassuin käännetyllä astialla’ | unk homlít ’kumota, vierittää’, ? homlok ’otsa, etuosa; (vanh.) otsalleen, kasvoilleen’ || ? samJr χawā- ’kaatua (esim. puu, juopunut)’, χawdā- ’kaataa’ | ? Jn kaʾaða-, kaʾara- ’kaataa’ | ? T kamágu ’makaava puu’ | ? slk qamt, qami̮ttä ’kasvoillaan, suullaan’ | ?? samKm kamaʾ ’otsa’.
Sanueelle on esitetty vertauskohtia myös muista kielikunnista, esim. jukag hobo-nugode- ’kaataa maahan’ (nugo ’kaatua’) || alt: goldi χumśuri- ’kaataa kumoon, heittää nurin’, mantšu kumcuhun ’käyrä, kumara’, tung kum-te̮ ’kaatua kumoon’, burj xȯmer- ’panna nurin’ || ieur *qᵊm- ’kupera’: kr kamarā ’holvi, kaari, kupu’ | lat camur ’käyrä’ | m-int kmara- ’olla käyrä’.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 174 (sm ~ lp)
- Ganander 1786 NFL 1 497 (+ vi)
- Castrén 1844 EGS 146 (+ syrj)
- Lindström Suomi 1852 47 (+ md)
- Ahlqvist 1856 WotGr 131 (+ va)
- Budenz 1873 NyK 10 38 (+ votj)
- VW 1 1874 88 (+ li samJr)
- MUSz 1873–81 109–11 (+ vog unk homlít, kun taas homlok ja muut sgr ’otsaa’ merk. sanat esitetään sm kulma sanan yhteydessä)
- Ahlqvist 1880 NOstj 72 (+ ostj)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 16 (+ samJn)
- Sauvageot 1929 Rech 97–98 (+ goldi ultša mong burj)
- Collinder 1940 Jukag 135 (+ jukag)
- Räsänen Vir 1947 172 (+ tung lam)
- FUV 1955 145 (+ samT slk)
- SKES 1958 237 (ei unk sam; myös rinnastukset muihin kielikuntiin puuttuvat)
- Collinder 1965 HUV 123 (+ ieur)
- TESz 2 1970 138 (sgr ’otsaa’ merk. sanat yhdistetty tähän)
- *MSzFE 1971 296–98
- Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 310–11 (runsaasti alt vertailuja)
- Janhunen 1977 SamWsch 52
- UEW 1988 201–02 — Ks. myös kulma sanan kirjallisuutta