Etymologiadata:imsm:koppala
*koppala
Vastineet:
mksm. *koppala < kksm. *koppala < vksm. *koppala (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
koppelo (Flor 1702; yl.), murt. myös koppali, koppeli, koppala ’naarasmetso / Auerhenne’
~ ka koppala, koppali, koppalo | ly koppal(o), koppau, koppaĺ, koppali id.
~ ka koppala, koppali, koppalo | ly koppal(o), koppau, koppaĺ, koppali id.
= lp goapˈpel id. | ? tšerI kuwə̑lt́śə̑ id. — Ims (ka t. ly) > ven murt. kóppala, kópala, kopalo ’koppelo’.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 182 (sm ~ lp)
- Sjögren 1853 IRJaSMat 1 154 (sm ~ ven)
- Pogodin 1904 Severnorussk 32 (ims > ven)
- Wichmann 1913–18 SUSA 30:6 25 (+ tšer)
- Kalima 1915 OLR 128
- Toivonen 1929 FUF 20 67 (+ vog)
- SKES 1958 217 (+ ka ly ? vog)
- Ruoppila 1967 KalKansank 21
- UEW 1988 181 (? vog; onomat.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Etymologiadata:imsm:koppala/th
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Onkohan suomen vastineessa esiintyvälle toisen tavun vokaalin vaihtelulle jokin selitys? SSA:ssa ei kommentoida asiaa mitenkään.
Vaikka YSuS:ssa nyt on valittu säännöllinen koppala suomen edustajaksi, varmaan yleistajuiseen artikkeliin kannattaa laittaa koppelo, näin on esim. SSA:kin hakusanana. --Sholopainen (keskustelu) 12. joulukuuta 2020 kello 02.22 (EET)
- Joo, suomen murteissa koppala näyttää esiintyvän vain Pohjois-Karjalan murteissa, missä voinee olla karjalaisvaikutusta (lainaa?).
- Arvaisin, että vartalovokalismin vaihtoon olisi ainakin osasyynä se, että -elo on kolmitavuisissa sanoissa yleisempi loppuaines kuin -ala (ainakin Suomen kielen käänteissanakirjan perusteella), ja se esiintyy parissa muussakin linnunnimessä: koskelo, uivelo (joista koskelo/-la esiintyy virosta lyydiin). --Juha Kuokkala (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 00.49 (EET)
- Kun sanan levikki on ainoastaan pohjoisims. ja jopa puuttuu lounaismurteista, tuntuisi oikein mahdolliselta että se ei ole perintöä vaan lainasana saamesta. Tämä ehkä selittäisi koppelo -asun: e olisi äänteellinen eikä etymologinen adaptaatio saamen *koappēlē -asusta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 11. tammikuuta 2021 kello 15.45 (EET)
- Ihan hyvä huomio, joskin ehkä vaikea todistaa, että välttämättä on saamelaislainan oltava kyseessä, kyllähän tuo levikki toisaalta pohjoisessa itämerensuomessa varsin laaja on niin karjalassa kuin suomessakin, lounaisiin välimurteisiin saakka ulottuu ja SMS:n kartassa on yksittäinen maininta Sauvosta Varsinais-Suomesta. Voihan e:llinen asu varmaan olla saamen vaikutusta, vaikka koko sanue ei olisikaan saamelaislainaa. --Sholopainen (keskustelu) 11. tammikuuta 2021 kello 16.15 (EET)
- Kun sanan levikki on ainoastaan pohjoisims. ja jopa puuttuu lounaismurteista, tuntuisi oikein mahdolliselta että se ei ole perintöä vaan lainasana saamesta. Tämä ehkä selittäisi koppelo -asun: e olisi äänteellinen eikä etymologinen adaptaatio saamen *koappēlē -asusta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 11. tammikuuta 2021 kello 15.45 (EET)
Mistähän muuten tuo YSuS:n vepsän vastine on peräisin? SSA ei sellaista esitä, ja Vepsän verkkosanaston koppal on Sununsuusta, eli siis lyydiä. --Juha Kuokkala (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 00.56 (EET)