Etymologiadata:imsm:koori
*koori
Vastineet:
- Suomi: kuori
- Karjala: kuori
- Vepsä: kor’
- Vatja: koori
- Pohjoisviro: koor
- Eteläviro: ku̬u̬ŕ
- Liivi: kūoŗ
mksm. *koori < kksm. *koori < vksm. *karǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kuori2 (Schr 1637; yl.) ’Rinde, Schale’, kuor(r)e ’kerma’, kuoria (Agr)
~ ink kōri ’kuori’, kōrre ’hapan kerma’, kōria | ka kuori ’kuori’, kuore ’hapatetun maidon pinnalle noussut kerma’, kuorie ’kuoria’ | ly kuoŕ(i) ’kuori (puun, leivän)’, kuoŕida, kuoŕittada ’kuoria’ | ve koŕ ’kuori’, koŕda, koŕitada ’kuoria’ | va kōri, kōria | vi koor (g. -e) ’kuori, kerma’, koorida ’kuoria’ | li kūoŕ ’kuori’, kūoŕštə ’kuoria’
~ ink kōri ’kuori’, kōrre ’hapan kerma’, kōria | ka kuori ’kuori’, kuore ’hapatetun maidon pinnalle noussut kerma’, kuorie ’kuoria’ | ly kuoŕ(i) ’kuori (puun, leivän)’, kuoŕida, kuoŕittada ’kuoria’ | ve koŕ ’kuori’, koŕda, koŕitada ’kuoria’ | va kōri, kōria | vi koor (g. -e) ’kuori, kerma’, koorida ’kuoria’ | li kūoŕ ’kuori’, kūoŕštə ’kuoria’
= md kaŕ ’niinivirsu’ | ? syrj ki̮rś ’kuori, parkki’ | ? vogI χorp, P χurəp ’kaarna, kuori’ | ? ostjE χărə ’koivun vihreä kuori’, P χărĭ ’punertava kerros l. kelmu tuohen sisäpinnalla’; ? E χurəp, P χŭrəp ’(leivän) kuori; rupi, rahka’. Mahdollisia vastineita ovat myös vogE kor-, I χor-, L k˳ar- ’kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä’ | ostjI kŏr-, E P χŏr- ’nylkeä, kuoria puuta’ || samJr χirā- | slk kera-, ke̮ra- | Km kərə-, kə̑r- ’nylkeä’. Luult. onomat. alkuperää. Näihin on myös verrattu samantapaisia sanoja ieur ja muistakin kielistä.
Lähdekirjallisuus:
- Idman 1774 Försök 66 (sm ~ kr)
- Ganander 1786 NFL 1 506a-07 (sm ~ vi, ven korá ’kaarna, kuori’)
- Porthan 1801 OS 4 322 (sm < ven)
- Castrén 1849 Ostj 82, 85 (sm kuoria ~ syrj ostj χŏr-)
- Lindström Suomi 1852 48 (sm ~ lat cortex ’kuori, kaarna’, ven ym.)
- Ahlqvist 1856 WotGr 129 (+ va)
- Castrén 1858 Ostj2 84 (+ slk kerap)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 90 (+ ve)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 21 (+ li)
- Anderson 1879 Studien 147–48 (+ md)
- Paasonen 1907–09 FUF 7 20 (sm ~ jukag)
- Paasonen & Donner 1926 OstjW 48 (sm ~ ostj χărə)
- Liimola 1946 FUF 29 167–70 (ostj χŏr- ~ vog kor-)
- Räsänen 1955 StO 18:3 29 (sm ~ turk tung)
- SKES 1958 241 (+ ka ly ? ostj χărə ? ostj χurəp; mahd. myös vog kor- ~ ostj χŏr-, sam)
- Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 342 (nostr sana)
- FUV2 1977 48 (sm ~ vog ostj χărĭ, χŏr-, sam)
- Koivulehto 1987 JuhlakSteinitz 200–02 (*kōre < *kora < ieur *korā t. baltt-sl *karā)
- UEW 1988 184–85 (+ vog χorp, χurəp; yllä main. obinugr ja sam verbit erotetaan näistä)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
|- | Aikio 2012 SUST: 233 | + || || || | VÄITE? | kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein]