Etymologiadata:imsm:koori

*koori

Vastineet:

Suomi: kuori
Karjala: kuori
Vepsä: kor’
Vatja: koori
Pohjoisviro: koor
Eteläviro: ku̬u̬ŕ
Liivi: kūoŗ

mksm. *koori < kksm. *kaari < vksm. *karǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kuori² (Schr 1637; yl.) ’Rinde, Schale’, kuor(r)e ’kerma’, kuoria (Agr)
~ ink kōri ’kuori’, kōrre ’hapan kerma’, kōria | ka kuori ’kuori’, kuore ’hapatetun maidon pinnalle noussut kerma’, kuorie ’kuoria’ | ly kuoŕ(i) ’kuori (puun, leivän)’, kuoŕida, kuoŕittada ’kuoria’ | ve koŕ ’kuori’, koŕda, koŕitada ’kuoria’ | va kōri, kōria | vi koor (g. -e) ’kuori, kerma’, koorida ’kuoria’ | li kūoŕ ’kuori’, kūoŕštə ’kuoria’

= md kaŕ ’niinivirsu’ | ? syrj ki̮rś ’kuori, parkki’ | ? vogI χorp, P χurəp ’kaarna, kuori’ | ? ostjE χărə ’koivun vihreä kuori’, P χărĭ ’punertava kerros l. kelmu tuohen sisäpinnalla’; ? E χurəp, P χŭrəp ’(leivän) kuori; rupi, rahka’. Mahdollisia vastineita ovat myös vogE kor-, I χor-, L k˳ar- ’kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä’ | ostjI kŏr-, E P χŏr- ’nylkeä, kuoria puuta’ || samJr χirā- | slk kera-, ke̮ra- | Km kərə-, kə̑r- ’nylkeä’. Luult. onomat. alkuperää. Näihin on myös verrattu samantapaisia sanoja ieur ja muistakin kielistä.

Lähdekirjallisuus:

Idman 1774 Försök 66 (sm ~ kr)
Ganander 1786 NFL 1 506a-07 (sm ~ vi, ven korá ’kaarna, kuori’)
Porthan 1801 OS 4 322 (sm < ven)
Castrén 1849 Ostj 82, 85 (sm kuoria ~ syrj ostj χŏr-)
Lindström Suomi 1852 48 (sm ~ lat cortex ’kuori, kaarna’, ven ym.)
Ahlqvist 1856 WotGr 129 (+ va)
Castrén 1858 Ostj2 84 (+ slk kerap)
Ahlqvist 1859 Anteckn 90 (+ ve)
O. Donner 1879 Verwandtschaft 21 (+ li)
Anderson 1879 Studien 147–48 (+ md)
Paasonen 1907–09 FUF 7 20 (sm ~ jukag)
Paasonen & Donner 1926 OstjW 48 (sm ~ ostj χărə)
Liimola 1946 FUF 29 167–70 (ostj χŏr- ~ vog kor-)
Räsänen 1955 StO 18:3 29 (sm ~ turk tung)
SKES 1958 241 (+ ka ly ? ostj χărə ? ostj χurəp; mahd. myös vog kor- ~ ostj χŏr-, sam)
Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 342 (nostr sana)
FUV2 1977 48 (sm ~ vog ostj χărĭ, χŏr-, sam)
Koivulehto 1987 JuhlakSteinitz 200–02 (*kōre < *kora < ieur *korā t. baltt-sl *karā)
UEW 1988 184–85 (+ vog χorp, χurəp; yllä main. obinugr ja sam verbit erotetaan näistä)

[kuori Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen (1)
Lähde, s.	M	E	Väite	Argumentit
Castrén 1849: 82, 85			sm kuoria = ha[E P] χŏr- 'nylkeä, kuoria puuta'
Castrén 1858: 84			sm kuorin = ha, selk ke̮ra- ['nylkeä']
Anderson 1879: 147–9	+	+	= ers карь 'virsu', ha = ie [ks. tarkemmin]
Veske 1890: 296–8	+	+	= ers, mkš kaŕ 'virsu', ko кырсь 'kuori, parkki', haP χŏr-, χŭrəp '(leivän) kuori; rupi, rahka' = ie [ks. tarkemmin]
Aikio 2002 FUF: 50	+		= md < *koori (? < *kaxri) ? = mnsE korāt-, I χūrət-, kūrət-, L kūrt-, P χūrət- (< kmns *kūrзt- 'leikata hiuksia, ajaa partaa'), haI kŏr, E P χŏr 'nylkeä, kuoria puuta' (< kha *kŏr) < kobugr *kūr- = nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla', M [nūm]š́^oàr 'taivaankaari', selk k^cor 'kerros, kuori' < ksam *kär	Rinnastuksia ksgr a ~ ksam ä
Kümmel 2009: 9		+	= mns[E] kor- ['kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä'], selk ke̮ra- < kur *kora- = ie [ks. tarkemmin]
EES 2012: s.v. koor			= md, ?ko, ?mnsI χorp, P χurəp 'kaarna, kuori', ha, nen χirā-, selk ke̮ra-, kam kə̑r- 'nylkeä'

Uralilainen (2)
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
OstWB 1926: s.v. χ͔a̭rᴈ̑				= mnsP χurəp 'kaarna, kuori', haE χărə 'koivun vihreä kuori'
SKES 1958: s.v. kuori				= ers карь 'virsu', ?ko кырсь 'kuori, parkki', haE, P χărĭ 'punertava kerros l. kelmu tuohen sisäpinnalla' (? ~ E χurəp, P χŭrəp '(leivän) kuori; rupi, rahka'); ? = mnsE kor- 'kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä', haI kŏr, E P χŏr 'nylkeä', nen χirā-, selk ke̮ra-, kam kə̑r- 'nylkeä'
UEW 1986: s.v. kore	x	+		= ers mkš kaŕ 'virsu', ?ko, mnsI χorp, P χurəp 'kaarna, kuori', ?haE χărə, P χărĭ, E χurəp, P χŭrəp < ksgr *kore / *kōre
Rédei 1999 FUF: 46			+	Tarkennus: = haE χărə, P χărĭ < kur *kore / *kōre → jukag kar, χar, χār 'nahka, turkki'
EWTsch 2013: s.v. korə̮š			+	= md, (⇒) maL корш 'kokonaisena irrotettu niini' (→ tšuv), ?ko, mnsI χorp, P χurəp, haE χărə, P χărĭ < kur *kore / *kōre	Ma johdin -kš > -š toimii nominikantaisenakin, eikä marissa ole sanalle sopivaa kantaverbiä
Aikio 2014 FUF: 66	-	-		Vastaan	Vokaalivastaavuudet epäsäännöllisiä; ko -ś ja mns–ha -p selittämättä. Ims–md merkitysyhteys kaukainen
Aikio 2015 SUSA: 52	-	-		Vastaan	Kur muodon *kari odotuksenmukainen md jatkaja olisi **kur
Piispanen 2015 SUSA: 261	+		+	= md, ko, mnsI χorp, P χurəp, haE χărə, P χărĭ, E χurəp, P χŭrəp, nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla' < ksam *kar < kur *kari = jukag qār 'kaarna', qajr 'päänahka'	Uusi rekonstruktio sopii ur–jukag yhteyteen aiempaa paremmin

Uralilainen (3)
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Aikio 2012 SUST: 233	+				= nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla' < ksam *kar <kur *kari	Kur a > ksm oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein]
Aikio 2015 SUSA: 52	+				saaL goarre 'rakeinen huurre- t. lumikerros', haP [εL]χǫr 'iho' (< kha -kar), nenT (< ksam kar) < kur *kari

Onomatopoieettinen
Lähde, s.	M	S	Väite	Argumentit
UEW 1986: s.v. kore	x	+	onom. = ers карь, mkš kaŕ 'virsu' < ksm–vo *kore / *kōre
NES 2004: s.v. kuori			onom. ? = md, mns[E] kor- 'kiskoa tuohta', ha[E P] χŏr 'nylkeä; kuoria puuta', selk kera- 'nylkeä'	Alkuaan kuorimisen ja repeämisen ääntä jäljittelevä onom. sana
Aikio 2009: 30	-	-	Vastaan	Ei ekspressiivisyyden äänteellisiä tunnusmerkkejä eikä fonosemanttisia yhteyksiä muuhun sanastoon

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1987 FS Steinitz: 200–2	x	+	x		(joko = t. → ers карь, mkš kaŕ 'virsu') < *kōre (?< *kora) ← kie *korā t. kbsl *karā > ksl *kora > mksl корɑ 'kuori'
Junttila 2015: 180	-				Vastaan	Ims e-vartalo Aikion (2012) mukaan alkuperäinen
Holopainen 2020 konf: 301	+			-	Puolesta (vasta-argumentein)	Kur *kari sopisi äänteellisesti kbsl lainaksi. Kbsl lainoilla ei kuitekaan tunneta itämerensuomesta samojediin ulottuvaa levikkiä
Holopainen 2024 SUSA: 56–7	x	-		-	Vastaan	(Aikio) ksm oo_e-sanat eivät palaudu kur o_a-vartaloiksi, ja md vastineet hylättävä äänteellisten ja merkitysongelmien takia. Kie o ei → kur o; esitetyt äänteelliset paralleelit [ks. näitä] hylätty. = nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla'

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kuori

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:koori