Etymologiadata:imsm:koori/th

Uralilainen (1)

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Castrén 1849: 82, 85					sm kuoria = ha[E P] χŏr- 'nylkeä, kuoria puuta'
Castrén 1858: 84					sm kuorin = ha, selk ke̮ra- ['nylkeä']
Anderson 1879: 147–9	+		+		= ers карь 'virsu', ha = ie [ks. tarkemmin]
Veske 1890: 296–8	+		+		= ers, mkš kaŕ 'virsu', ko кырсь 'kuori, parkki', haP χŏr-, χŭrəp '(leivän) kuori; rupi, rahka' = ie [ks. tarkemmin]
Aikio 2002 FUF: 50	+				= md < *koori (? < *kaxri) ? = mnsE korāt-, I χūrət-, kūrət-, L kūrt-, P χūrət- (< kmns *kūrзt- 'leikata hiuksia, ajaa partaa'), haI kŏr, E P χŏr 'nylkeä, kuoria puuta' (< kha *kŏr) < kobugr *kūr- = nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla', M [nūm]š́oàr 'taivaankaari', selk kcor 'kerros, kuori' < ksam *kär	Rinnastuksia ksgr *a ~ ksam *ä
Kümmel 2009: 9			+		= mns[E] kor- ['kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä'], selk ke̮ra- < kur *kora- = ie [ks. tarkemmin]
EES 2012: s.v. koor					= md, ?ko, ?mnsI χorp, P χurəp 'kaarna, kuori', ha, nen χirā-, selk ke̮ra-, kam kə̑r- 'nylkeä'

Uralilainen (2)

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
OstWB 1926: s.v. χ͔a̭rᴈ̑					= mnsP χurəp 'kaarna, kuori', haE χărə 'koivun vihreä kuori'
SKES 1958: s.v. kuori					= ers карь 'virsu', ?ko кырсь 'kuori, parkki', haE, P χărĭ 'punertava kerros l. kelmu tuohen sisäpinnalla' (? ~ E χurəp, P χŭrəp '(leivän) kuori; rupi, rahka'); ? = mnsE kor- 'kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä', haI kŏr, E P χŏr 'nylkeä', nen χirā-, selk ke̮ra-, kam kə̑r- 'nylkeä'
UEW 1986: s.v. kore	x	+			= ers mkš kaŕ 'virsu', ?ko, mnsI χorp, P χurəp 'kaarna, kuori', ?haE χărə, P χărĭ, E χurəp, P χŭrəp < ksgr *kore / *kōre
Rédei 1999 FUF: 46			+		Tarkennus: = haE χărə, P χărĭ < kur *kore / *kōre → jukag kar, χar, χār 'nahka, turkki'
EWTsch 2013: s.v. korə̮š			+		= md, (⇒) maL корш 'kokonaisena irrotettu niini' (→ tšuv), ?ko, mnsI χorp, P χurəp, haE χărə, P χărĭ < kur *kore / *kōre	Ma johdin -kš > -š toimii nominikantaisenakin, eikä marissa ole sanalle sopivaa kantaverbiä
Aikio 2014 FUF: 66	-	-			Vastaan	Vokaalivastaavuudet epäsäännöllisiä; ko -ś ja mns–ha -p selittämättä. Ims–md merkitysyhteys kaukainen
Aikio 2015 SUSA: 52	-	-			Vastaan	Kur muodon *kari odotuksenmukainen md jatkaja olisi **kur
Piispanen 2015 SUSA: 261	+		+		= md, ko, mnsI χorp, P χurəp, haE χărə, P χărĭ, E χurəp, P χŭrəp, nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla' < ksam *kar < kur *kari = jukag qār 'kaarna', qajr 'päänahka'	Uusi rekonstruktio sopii ur–jukag yhteyteen aiempaa paremmin

Uralilainen (3)

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Aikio 2012 SUST: 233	+				= nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla' < ksam *kar <kur *kari	Kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein]
Aikio 2015 SUSA: 52	+				saaL goarre 'rakeinen huurre- t. lumikerros', haP [εL]χǫr 'iho' (< kha *-kar), nenT (< ksam *kar) < kur *kari

Onomatopoieettinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
UEW 1986: s.v. kore	x	+			onom. = ers карь, mkš kaŕ 'virsu' < ksm–vo *kore / *kōre
NES 2004: s.v. kuori					onom. ? = md, mns[E] kor- 'kiskoa tuohta', ha[E P] χŏr 'nylkeä; kuoria puuta', selk kera- 'nylkeä'	Alkuaan kuorimisen ja repeämisen ääntä jäljittelevä onom. sana
Aikio 2009: 30	-	-			Vastaan	Ei ekspressiivisyyden äänteellisiä tunnusmerkkejä eikä fonosemanttisia yhteyksiä muuhun sanastoon

Indoeurooppalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1987 FS Steinitz: 200–2	x	+	x		(joko = t. → ers карь, mkš kaŕ 'virsu') < *kōre (?< *kora) ← kie *korā t. kbsl *karā > ksl *kora > mksl корɑ 'kuori'
Junttila 2015: 180	-				Vastaan	Ims e-vartalo Aikion (2012) mukaan alkuperäinen
Holopainen 2020 konf: 301	+			-	Puolesta (vasta-argumentein)	Kur *kari sopisi äänteellisesti kbsl lainaksi. Kbsl lainoilla ei kuitekaan tunneta itämerensuomesta samojediin ulottuvaa levikkiä
Holopainen 2024 SUSA: 56–7	x	-		-	Vastaan	(Aikio) ksm *oo_e-sanat eivät palaudu kur *o_a-vartaloiksi, ja md vastineet hylättävä äänteellisten ja merkitysongelmien takia. Kie *o ei → kur *o; esitetyt äänteelliset paralleelit [ks. näitä] hylätty. = nenT сяр" 'pinta; nahka karvojen alla'