Etymologiadata:imsm:koira
*koira
Vastineet:
- Suomi: koira
- Karjala: koira
- Vepsä: koir
- Vatja: koira
- Pohjoisviro: koer
- Eteläviro: koir
- Liivi: kuoir-?
mksm. *koira < kksm. *kojëra < vksm. *kojǝ̑-ra (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
koira (Agr; yl.) ’Hund’, koiras (Schr 1637 coiras teiri) ’uros; hedekukka’, koiruus (Agr), koirain ’hede’, koirio (ks. tätä), koiria ’kitkeä hampusta hedekasvit’, koirastua ’härskiintyä, tunkkaantua’
~ ink ka koira ’koira’, koiras ’hedehamppu’ | ly koir, koire̮ ’koira’ | ve koir, koiŕ id., koiras ’hedehamppu’ | va koira, koiraz, koiruz | vi koer ’koira; kelmi, kujeilija’, koeras ’hedehamppu’, koerus ’koiruus’ | li kuoir-ūnda maʾggə ’nukahtaa hetkeksi’ (vrt. sm koiran uni ’kevyt uni’)
~ ink ka koira ’koira’, koiras ’hedehamppu’ | ly koir, koire̮ ’koira’ | ve koir, koiŕ id., koiras ’hedehamppu’ | va koira, koiraz, koiruz | vi koer ’koira; kelmi, kujeilija’, koeras ’hedehamppu’, koerus ’koiruus’ | li kuoir-ūnda maʾggə ’nukahtaa hetkeksi’ (vrt. sm koiran uni ’kevyt uni’)
= syrj ki̮r, ki̮r-pon, ki̮re̮s ’uroskoira’ | vogE kɛ̮̄r, L kē̮r, P χār ’koiras, porohärkä, ori’ | ostjI kar, E χor, P χar id. | unk here ’kuhnuri(mehiläinen); kives’ || samJr χora ’koiras, peurahirvas, sonni, ori, pässi’ | Jn kuða, kura ’salvamaton poro’ | T kuru | slk qor ’uros’ | Km kora ’härkä, uros’.
Sanue on ehkä alkuaan johdos vartalosta *koj(e) ’uros, mies’, vrt. esim. lpKo kuojjă̮ (Kld T) ’(avio)mies’, vogI χoj, L kuj, P χuj ’urospuolinen’, ostjI ku, kuj-, E P χoj ’id., mies’. — Lainana sm > lpN goairre (E Pi Lu Ko) ’koira’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 438a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 129 (~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 90 (+ ve)
- Ahlqvist 1875 KW 2 (~ ostj)
- Setälä 1897 NyK 27 76 (+ syrj; ~ vog)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 119 (+ unk sam)
- Kettunen 1938 LivW 172–73 (+ li)
- FUV 1955 13
- SKES 1958 207–08
- TESz 2 1970 95–96
- MSzFE 1971 281
- Häkkinen 1987 ES 109
- UEW 1988 168–69