Etymologiadata:imsm:kocka-

*kocka-

Vastineet:

• Suomi: kotka
• Karjala: kotka
• Vepsä:
• Vatja: kotko
• Pohjoisviro: kotkas
• Eteläviro: kodas
• Liivi: kuotkānõz

mksm. *kocka- < kksm. *kocka < vksm. *kočka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kotka (Agr; yl.) ’Adler’
~ ka kotka (luult. < sm), au kotku, kotkoi | ly kotke̮ (mon. kotkad) | va kotko | vi kotkas (g. kotka), kodask jne. | li kuotkānəz id.

= lpN goasˈkem (R Lu In), Ko kŏă´ckem (Kld T) ’kotka’ | md kut́śkan | tšerL kutškəž, I kutkə̑ž, kutkə̑š id. | votj kutš ’kotkan näköinen, mutta tätä pienempi lintu’, t́śuńi̮-ki̮tš ’kotka’ | syrj kutš ’kotka; huuhkaja’. Samaa alkuperää on varmaan myös kokko², ks. tätä.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 465a (sm ~ vi)
• Castrén 1845 EGTsch 65 (+ tšer syrj)
• Lindström Suomi 1852 45 (+ lp)
• Europaeus 1870 Suomi 2:8 32 (+ md)
• Mustonen Vir 1883 172 (+ va)
• Setälä 1890–91 ÄH 18 (+ li)
• Setälä 1902–03 FUF 2 234 (+ votj)
• Toivonen 1928 FUF 19 124 (+ au ly)
• SKES 1958 224
• UEW 1988 668

[kotka Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kotka

Keskustelu

Onkohan mordvan vastineen epäsäännölliselle ć:lle esitetty mitään tarkempaa selitystä? Keresztesillä (1987: 80) ei ole muita esimerkkejä muutoksesta *čk > ćk. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 14. helmikuuta 2023 kello 15.30 (EET)

En ole huomannut, että sitä olisi yritetty sen tarkemmin selittää, ja vaikea on myös tajuta mikä selitys voisi olla. Yhtymä ćk on mordvassa harvinainen, eikä foneemi ć edes palaudu säännöllisesti mihinkään esimordvalaiseen/kantauralilaiseen lähteeseen. Tosin linnunnimissähän on usein epäsäännöllisyyksiä, ja onhan tässäkin sanassa keskuskonsonantiston selittämätöntä horjuntaa muuallakin: niitty- ja itämarissa on tk odotuksenmukaisen čk:n sijasta, ja suomen itä- ja pohjoismurteissa sekä vienankarjalassa on kk (kokko). Eikä võrostakaan kai tunneta odotuksenmukaista affrikaatallista muotoa. --Ante Aikio (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 12.12 (EET)

Ainakin itäsuomen–karjalan (ja myös lyydin, inkeroisen) kokko(i) välttämättä ei ole tämän sanueen kanssa aivan suoraan tekemisissä lainkaan, vaan selittyy hyvin muodostetuksi myös johdoksena kokka + *-oi ≈ 'nokkalainen'.

Turkkilaiskielissä on tavattuna, muiden synonyymien ohella, asu *küčügen (josta ural-altaistit säännöllisesti muistuttelevat). Voisi tuottaakin mordvaan lainattuna jotain sentapaista kuin *kućogo, jollaisesta olisi teoriassa ehkä myös voitu kopioida ć perintösanaankin. Sana kuitenkaan ei tietääkseni esiinny (volgan)tataarissa, joten ehkä tämä on ihan väärä johtolanka. --J. Pystynen (lähetä viesti) 15. helmikuuta 2023 kello 18.01 (EET)

Minusta on varsin vaikea ajatella, että kokko 'kotka' ei olisi etymologisesti yhteydessä sanaan kotka. Sanojen levikithän ovat lähes komplementaariset, ja päällekkäisyyttä esiintyy vain levikkialueiden rajoilla, joten sikäli ainakin on mitä luonnollisinta tulkita kokko alkuaan sanan kotka äänteellisesti epäsäännölliseksi variantiksi. Johtaminen sanasta kokka ei tunnu semanttisesti uskottavalta, koska kokka-sanalla ei suomessa eikä karjalassa edes viitata linnun nokkaan, vaan veneen keulaan sekä erilaisten esineiden keulamaisiin tai koukkumaisiin osiin ja ulkonemiin. Tuon johtoselityksen mukaan linnunnimen merkitysmotivaatio ei siis oikeastaan olisi "nokkalainen", vaan pikemminkin "keulalainen", "koukkulainen" tms. Joka tapauksessahan sana kokko on korvannut sanan kotka suurimmassa osassa levinneisyysaluettaan - mutta mitä silloin merkitsisi, että sanat "ei[vät] ole ... aivan suoraan tekemisissä lainkaan"? Väittäisin, että kielenpuhuja assosioi sanat kokko 'kotka' ja kotka toisiinsa jokseenkin väistämättä, jos hän ne molemmat tuntee; vaikka kyseessä olisikin kokka-sanan johdos (mitä en oikein usko), niin siinäkin tapauksessa merkityksen 'kotka' synty täytyisi selittää äänteellisesti läheisen kotka-sanan vaikutuksella. --Ante Aikio (keskustelu) 15. helmikuuta 2023 kello 19.28 (EET)

Hyvä tietää tuosta turkkilaiskielten sanasta *küčügen. En kuitenkaan ymmärrä, miksi se olisi lainattu mordvaan ć:llisenä, jos č on kuitenkin myös mahdollinen. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 16. helmikuuta 2023 kello 15.32 (EET)

Turkkilaiskielten č on kaikkialla enemmän tai vähemmän liudentunut ja lainautuu kontrastin säilyttäneisiin uralilaisiin kieliin juuri ć:nä, mordvassa esim. ersän ćebeŕ ~ mokšan ćebäŕ ← *čebär > tataari čibär. Erillistä liudentumatonta affrikaattaa ei ole, joten käytäntö on transkriptio pelkällä hatulla. --J. Pystynen (lähetä viesti) 16. helmikuuta 2023 kello 16.38 (EET)