Etymologiadata:imsm:keeli

From Sanat

*keeli

Vastineet:

mksm. *keeli < kksm. *keeli < vksm. *kälǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kieli [Álgu-tietokannassa]
(Agr; yl.) ’Zunge, Sprache; Saite’, kielevä, kieleke, (demin.) kielo (nyk. yl. kasvinnimenä Convallaria; Lönnr:n ehdottama), kielas (ks. tätä), kieltää (ks. tätä)
~
ink kēlikieli’ | ka kieli | ly kiel(i), kieĺid.; varstan liikuva osa; (rysän) nielu; loukun t. lihdan kansipuu’ | ve keĺkieli; loukun tms. yläosa’ | va tšēli, tšīlikieli’ | vi keel | li kēĺ (g. kīel) id.
= lp giellâkieli; ansa, paula’ | mdE keĺ, M käĺkieli’ | votj syrj ki̮lkieli, puhe, sana’ | ? vogE kälǟmt-, I kɔ̈̄ləmt-, P (nuŋk-)kāləmt-tiedustella, tarkkailla’ | ? ostjI köl, E ket, P keᴧsana; uutinen; kieli (Sprache)’ || Jr siekieli’ | T sieja | slk šē, šī, | Km (johd.) šikä, šɛkə | M kašte | Taigi käštä id.
Samantapaisia sanoja on myös mm. alt kielissä (kele, kile, kǟlä).
  • Strahlenberg 1730 NOstT 147 (sm ~ votj syrj)
  • Fischer 1768 SibGesch 163 (+ md)
  • Lindahl & Öhrling 1780 LL 151 (+ lp)
  • Ganander 1786 NFL 1 402 (+ vi)
  • Sjögren 1832–33 GS 1 562 (+ va)
  • Castrén 1844 EGS 10
  • Castrén 1845 EGTsch 63 (~ tšer)
  • Sjögren 1849 MélR 1 212 (+ li)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 132 (~ va vi)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 89 (+ ve)
  • Europaeus 1868 Suomi 2:8 36 (+ ostj)
  • VW 1 1874 58
  • K. Donner 1911 Esit = 1916–20 SUSA 37:2 3 (+ sam)
  • Setälä 1912–14 FUFA 12 32 (+ vog sam)
  • Wichmann 1914–22 FUF 14 32–33 (+ ka)
  • Setälä 1915 SUSA 30:5 53
  • Lehtisalo 1933 FUF 21 32
  • Uotila 1938 SyrjChr 96
  • Liimola Vir 1942 91–93
  • *Fuchs 1950 SUST 98 37–52
  • E. Itkonen 1953–54 FUF 31 179, 301
  • SKES 1955 188 (+ ly)
  • FUV 1955 25, 144
  • Räsänen 1969 EW 248
  • Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 346
  • *Janhunen 1981 SUSA 77:9 22
  • Häkkinen 1987 ES 101
  • *UEW 1988 144–45 (myös ostj ? vog)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Aikio 2012 SUST: 228, 232, 240 Tarkennus kur rekonstruktio *käli

Keskustelu

Aikiolla 2012: 228 on aika tarkkaa keskustelua noista samojedikielten muodoista, SSA:ssa on osa merkitty johdoksiksi, mutta niitä tietoja voisi tässä tietokannassa vähän tarkentaa jossain sopivassa kohtaa. Aikio arvelee, että myös nganasaanin vastine śiǝd'é olisi mahdollisesti johdos, eikä nganasaani siis viittaisi selvästi kantasamojedin *-j:hin. Tämä on kai tulkinnanvaraista, en osaa itse oikein ottaa kantaa, mutta hyvä pitää tämä varalta mielessä, asiaa voi sitten tarkentaa sopivassa kohdin. Matorin käštä sisältää possessiivisuffiksin, siis kätensä, SSA:sta tämä ei käy ilmi, ja tätäkin Aikio pitää mahdollisena johtimena samaan tapaan kuin nganasaanin kohdalla. Enetsin vastine nähtävästi puuttuu SSA:sta kokonaan.

Nämä nyt tällaisia hajahuomioita, jotka sattuivat silmään kun tein tuollaisen alustavan tutkimushistoriasivun kieli-sanalle ja silmäilin Aikion artikkelia sitä varten. Ehkä tulevat ajankohtaisemmiksi sitten, jos etäsukukielten muotoja käsitellään systemaattisemmin. --Sholopainen (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 02.44 (EET)