Etymologiadata:imsm:kaunis
*kaunis
Vastineet:
mksm. *kaunis (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kaunis (Agr; yl.) ’schön’, kauneus, kaunistaa, -tella, -tua
~ ink kaunis ’kaunis (ilmasta puh.)’ | ka kaunis ’kaunis; säästä, taivaasta: kirkas’, kaunehus ’kauneus; kaunistus, koriste’, kaunistoa, -tuo, kaunissella | ly kauńiž | va kauniz ’punainen; kaunis’, kaunissā ’värjätä punaiseksi’ | vi kaunis ’kaunis, ihana, sorea; melko, melkoisen, kohtalaisen, jokseenkin, aika’, kaunistada ’kaunistaa, koristaa, somistaa’
~ ink kaunis ’kaunis (ilmasta puh.)’ | ka kaunis ’kaunis; säästä, taivaasta: kirkas’, kaunehus ’kauneus; kaunistus, koriste’, kaunistoa, -tuo, kaunissella | ly kauńiž | va kauniz ’punainen; kaunis’, kaunissā ’värjätä punaiseksi’ | vi kaunis ’kaunis, ihana, sorea; melko, melkoisen, kohtalaisen, jokseenkin, aika’, kaunistada ’kaunistaa, koristaa, somistaa’
< germ *skauniz: goot skauns ’kaunis’, ags scēne, scīene, mas mys scōni ’loistava, kaunis’, ns schön ’kaunis’, (kas >) nr skön id.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 147 (sm ~ vi ~ ruots)
- Ahlqvist 1856 WotGr 128 (+ va)
- Thomsen 1869 GSI 123 (+ ka; < germ)
- Karsten 1936 FmS 4 475
- SKES 1955 173 (+ ly)
- Häkkinen 1987 ES 94