Etymologiadata:imsm:kauha²

From Sanat

*kauha

Vastineet:

mksm. *kauha (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kauhea (Hemm 1605, Agr (akk.) cauhialisen; laajalti murt.) ’schrecklich’, kauhistaa, kauhistua, kauhu, kauhtua (Gan 1786; us. länsi- ja itämurt.) ’haalistua; kiivastua; (murt.) kauhistua’, ? kauha (LönnrLis 1886) ’kauhu’ (esimerkkinä on mainittu vain tuonen kauha, joka on peräisin Finnon virsikirjasta: »An meidhän olla rauhas, Quin olem tääl tuonen kauhas»; tässä kuitenkin voi olla kyseessä sanan kauhakapusta’ kuv. käyttö)
~ ink kauhea | ka kauhiekalpea, veretön; viileä, kylmähkö; kauhea, pelottava’, kauhakka, -o id., kauhistuokalveta, viiletä; kauhistua; suuttua’, kauhtuokalveta, kuihtua; suuttua, sydämistyä; säikähtää, pelästyä’ | ly kauhedväristys (hiestymisen jälkeen vilustumisesta johtuva)’ | ? vi kahv (g. -a) ’kalpea’ (? < *kauha), kahvadakalveta’, kahvatadaid., tehdä kalpeaksi; (Wied myös) pelästyä’. — Sm > lpN gāfâd, In kaauhadkauhea’, N gāfistuvvât, In kauhistuđkauhistua’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahrens 1843 GrEhstn 116 (vi kahvatada < sm kauhu)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 11, 66 (sm ~ lp)
  • Setälä 1890–91 ÄH 292 (sm > lp)
  • Hakulinen 1941 SKRK 1 158 (sm kauhea, kauhu, kauhtua ja kauha ’kauhu’, edelleen ka kauhie jne. sekä vi kahv palautuvat yhteiseen asuun *kauha)
  • SKES 1955 172 (+ ly; kauhtua sanaa ei mainittu)
  • Hakulinen Vir 1967 186–89

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:kauha²/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kauhea

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:kauha²