Etymologiadata:imsm:kasvo
*kasvo
Vastineet:
mksm. *kasvo < kksm. *kaswV < vksm. *kaswV (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
kasvaa (Agr; yl.), murt. myös kasota, kasuta ’wachsen’, kasvattaa, kasvatus, kasvain, kasvanta, kasvi (nykymerk. Roos 1845, muita merkityksiä ’kasvain’, murt. myös ’kasvu, vuosikasvain, vesa, taimi’ ym.), kasvo (murt.) ’kasvu; viljelyskasvi, vilja; sato; puun vuosikasvain; rahan t. lainan korko; poski, kasvojen toinen puoli’, kasvot (murt. rinnalla kasuot, kasut, kasuvat ym.; Agr:lla sana yksiköllinen: caswosta caswoon ym.), kasvu jne.
~ ink kazvā, kazvattā, kazvo ’kasvu; hyöty’ | ka kasvoa, kasvattoa, kasvo ’kasvu, (tav. vilja)kasvi; rahan korko’, kasvot ’kasvot (uud.); posket; ranteen kämmenpuoli’ | ly kazvada, -voa, kazvattada, kazvain ’syylä’, kazv (partit. -ud) ’kasvu’ | ve kazda (prs. kazvab) ’kasvaa’, kazvatada, kazv (g. -on) ’kasvu’ | va kazvā, (Kukk myös) kazvoa ’kasvaa’, (Kukk) kazvottā ’kasvattaa’, kazvatikko ’kasvatti’, kazvo ’kasvu, pituus’ | vi kasvada (murt. kasuda) ’kasvaa’, kasvatada ’kasvattaa’, kasvatus ’kasvatus; viljely; hoito’, kasv ’kasvu’, kasu, E kazo, kasv (g. -o) ’hyöty, etu’, kasutada ’käyttää’ | li kaʾzzə (prs. kazāb) ’kasvaa’, kaʾz ’kasvu; kasvunlisäys; voitto; korko’, kazātə ’kasvattaa’, kazāi ’paise, kasvannainen (ruumiissa)’ (sm > lpN murt. kasvō (Kld T) ’kasvot’)
~ ink kazvā, kazvattā, kazvo ’kasvu; hyöty’ | ka kasvoa, kasvattoa, kasvo ’kasvu, (tav. vilja)kasvi; rahan korko’, kasvot ’kasvot (uud.); posket; ranteen kämmenpuoli’ | ly kazvada, -voa, kazvattada, kazvain ’syylä’, kazv (partit. -ud) ’kasvu’ | ve kazda (prs. kazvab) ’kasvaa’, kazvatada, kazv (g. -on) ’kasvu’ | va kazvā, (Kukk myös) kazvoa ’kasvaa’, (Kukk) kazvottā ’kasvattaa’, kazvatikko ’kasvatti’, kazvo ’kasvu, pituus’ | vi kasvada (murt. kasuda) ’kasvaa’, kasvatada ’kasvattaa’, kasvatus ’kasvatus; viljely; hoito’, kasv ’kasvu’, kasu, E kazo, kasv (g. -o) ’hyöty, etu’, kasutada ’käyttää’ | li kaʾzzə (prs. kazāb) ’kasvaa’, kaʾz ’kasvu; kasvunlisäys; voitto; korko’, kazātə ’kasvattaa’, kazāi ’paise, kasvannainen (ruumiissa)’ (sm > lpN murt. kasvō (Kld T) ’kasvot’)
= mdE kasoms, M kasə̑ms ’kasvaa; lisääntyä’, E kastoms, M kasftə̑ms ’kasvattaa’, E kasi ’kasvi’, kasmo ’kasvu; kasvi; pyörtyäinen (päässä)’. — Sanan vastineiksi esitetyt tšer kuškam ’kasvaa’, kuštem ’kasvattaa’ ja unk haszon ’hyöty, voitto, etu’ eivät äänt. vaikeuksien vuoksi voine kuulua tähän.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 348a (sm ~ vi)
- Castrén 1845 EGTsch 65 (+ tšer)
- Sjögren 1849 MélR 1 211 (+ li)
- Lindström Suomi 1852 36 (+ md)
- Ahlqvist 1856 WotGr 128 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 88 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 398 (+ unk)
- Genetz 1877 KL 70 (+ au)
- Setälä 1890–91 ÄH 442 (+ ka)
- T. I. Itkonen 1943 KV 22 50 (sm > lp)
- SKES 1955 169 (+ ly; ? tšer ? unk)
- Koivulehto Vir 1986 171 (< ieur *h₂awks- ’kasvaa’, vrt. tok auks- ’kasvaa’, liett áukštas ’korkea’)
- Häkkinen 1987 ES 91
- UEW 1988 129–30 (? tšer ? unk)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Reshetnikov 2011 UA: 109 | = ksam *kät > tundran ся” ‘лицо’ jne. < kur *kaswV (*kaswV?) | Vokaalivastaavuudelle rinnakkaistapaus on *taka ~ ksam *täka. Kehitystä *sw > ksam *t voi olettaa muiden yhtymien perusteella (*s > *t joka tapauksessa säännöllinen), vaikkei varsinaisia rinnakkaistapauksia ole. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1911 Vir: 31 | Johdos sanasta kasvaa | Semanttinen paralleeli ko tš́užny 'syntyä, kasvaa' -> tš́užöm 'kasvot; kuva, muotokuva', samoin sm muoto 'kasvot' ~ muodostua. |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Karjalan vastine
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:kasvo/th:
SSAssa on kasvot ’kasvot (uud.); posket; ranteen kämmenpuoli’. Mitä tässä tarkoittaa "uud."? Uudissana? Joka tapauksessa suppea, rajakarjalainen levikki on sanalla, mikä on hieman epäilyttävää näin vanhaksi oletetun sanan ollessa kyseessä. --Sholopainen (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 18.24 (EEST)
- SSA:n lyhenneluettelossa: "uud. = uudismuodoste, uudempi sana, uudenaikainen". Eli ei esiintyne vanhemmissa muistiinpanoissa, ja tosiaan levikinkin perusteella lienee aika tuore laina suomesta. --Juha Kuokkala (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 23.29 (EET)
- Kiitoksia, näin asia varmaan on. YSuS:ssa on nyt tällä hetkellä karjalan kohdalla ..., tämän voisi ehkä jättää kokonaan pois, jos karjalan sana on niiin selvä laina.
- Tämä erittäin suppea levikki itämerensuomessa saa kyllä rinnastuksen samojedin sanaan vaikuttamaan epäilyttävältä. Toki muitakin itämerensuomen sisällä suppean levikin omaavia perintösanoja on, mutta usein on vastineita etäsukukielissä sitten enemmän. --Sholopainen (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 23.56 (EET)
- Jäin itse empimään, miten selittyy Suistamosta merkitty 'posket', 'ranteen kämmenpuoli'. SMS tuntee edellisen merkityksen itämurteista paikoitellen, mutta jälkimmäistä ei lainkaan. Taipuisin kyllä itse olettamaan myös tätä suomalaislainaksi jolle on omaperäisesti kehittynyt viimeksi mainittu lisämerkitys. SSA:n esitys näyttäisi pitävän sitä omaperäisenä kasvaa-verbin johdoksena, joskin tämä merkitys minusta ei siihen sovi muutoin kuin juuri 'kasvojen' kautta kierrätettynä: "1 kasvo" = 'poski' on luonteva analogia riippumatta siitä miksi tämä alun perin onkaan plurale tantum. (Silti voisi myös olla että tämä onkin suorastaan 'kasvoja' vanhempi merkitys, jolloin koko uralilainen etymologia kai romahtaisi.) Kolmoispisteet voinee jättää pois jos olemme samaa mieltä että sana lienee karjalassa myös 'poskien' merkityksessä suomalaisperäinen. --J. Pystynen (lähetä viesti) 29. lokakuuta 2020 kello 01.05 (EET)