Etymologiadata:imsm:kasvo

From Sanat

*kasvo

Vastineet:

  • Suomi: kasvot
  • Karjala: kasvot
  • Vepsä:
  • Vatja:
  • Pohjoisviro:
  • Eteläviro:
  • Liivi:

mksm. *kasvo < kksm. *kaswV < vksm. *kaswV (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:kasvo/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. Väite Argumentit
Reshetnikov 2011 UA: 109 = ksam *kät > tundran ся” ‘лицо’ jne. < kur *kaswV (*kaswV?) Vokaalivastaavuudelle rinnakkaistapaus on *taka ~ ksam *täka. Kehitystä *sw > ksam *t voi olettaa muiden yhtymien perusteella (*s > *t joka tapauksessa säännöllinen), vaikkei varsinaisia rinnakkaistapauksia ole.
Johdos
Lähde, s. Väite Argumentit
Kalima 1911 Vir: 31 Johdos sanasta kasvaa Semanttinen paralleeli ko tš́užny 'syntyä, kasvaa' -> tš́užöm 'kasvot; kuva, muotokuva', samoin sm muoto kasvot ~ muodostua.

Keskustelu

Karjalan vastine

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata:imsm:kasvo/th:

SSAssa on kasvot ’kasvot (uud.); posket; ranteen kämmenpuoli’. Mitä tässä tarkoittaa "uud."? Uudissana? Joka tapauksessa suppea, rajakarjalainen levikki on sanalla, mikä on hieman epäilyttävää näin vanhaksi oletetun sanan ollessa kyseessä. --Sholopainen (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 18.24 (EEST)

SSA:n lyhenneluettelossa: "uud. = uudismuodoste, uudempi sana, uudenaikainen". Eli ei esiintyne vanhemmissa muistiinpanoissa, ja tosiaan levikinkin perusteella lienee aika tuore laina suomesta. --Juha Kuokkala (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 23.29 (EET)
Kiitoksia, näin asia varmaan on. YSuS:ssa on nyt tällä hetkellä karjalan kohdalla ..., tämän voisi ehkä jättää kokonaan pois, jos karjalan sana on niiin selvä laina.
Tämä erittäin suppea levikki itämerensuomessa saa kyllä rinnastuksen samojedin sanaan vaikuttamaan epäilyttävältä. Toki muitakin itämerensuomen sisällä suppean levikin omaavia perintösanoja on, mutta usein on vastineita etäsukukielissä sitten enemmän. --Sholopainen (keskustelu) 28. lokakuuta 2020 kello 23.56 (EET)
Jäin itse empimään, miten selittyy Suistamosta merkitty 'posket', 'ranteen kämmenpuoli'. SMS tuntee edellisen merkityksen itämurteista paikoitellen, mutta jälkimmäistä ei lainkaan. Taipuisin kyllä itse olettamaan myös tätä suomalaislainaksi jolle on omaperäisesti kehittynyt viimeksi mainittu lisämerkitys. SSA:n esitys näyttäisi pitävän sitä omaperäisenä kasvaa-verbin johdoksena, joskin tämä merkitys minusta ei siihen sovi muutoin kuin juuri 'kasvojen' kautta kierrätettynä: "1 kasvo" = 'poski' on luonteva analogia riippumatta siitä miksi tämä alun perin onkaan plurale tantum. (Silti voisi myös olla että tämä onkin suorastaan 'kasvoja' vanhempi merkitys, jolloin koko uralilainen etymologia kai romahtaisi.) Kolmoispisteet voinee jättää pois jos olemme samaa mieltä että sana lienee karjalassa myös 'poskien' merkityksessä suomalaisperäinen. --J. Pystynen (lähetä viesti) 29. lokakuuta 2020 kello 01.05 (EET)