Etymologiadata:imsm:kanki
*kanki
Vastineet:
- Suomi: kanki
- Karjala: kanki
- Vepsä: kang
- Vatja: kaŋki (lainasana ← suomi)
- Pohjoisviro: kang
- Eteläviro: kanǵ
- Liivi:
mksm. *kanki < kksm. *kanki (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kanki (Agr; yl.) ’(rauta)tanko / (Eisen)stange’, kangeta ’vääntää, vivuta kangen avulla’, kangota id.
~ ink kaŋki ’seiväs, kanki’ | ka kanki ’puinen t. (harv.) rautainen kanki, tanko; saippuatanko’, kankita, kanketa ’vääntää kangella’ | ly kaŋg(i) | ve kaŋg, kaŋ́ǵ | va kaŋki ’kanki’ (< sm) | vi kang (g. -e t. -i) ’kanki, tanko, vipu; (E) jousi’, kangutada ’kääntää kangella, vääntää, kammeta; pingottaa’. — Ims taholta sana on lainautunut lappiin kahtena kerrostumana: vanhempi laina on lpN gagˈgâ (Lu) ’kanki’, N gagˈgât (In Ko Kld T) ’kangeta, vääntää’, nuorempi lpN gaŋˈgâ (In Ko) ’kanki’.
~ ink kaŋki ’seiväs, kanki’ | ka kanki ’puinen t. (harv.) rautainen kanki, tanko; saippuatanko’, kankita, kanketa ’vääntää kangella’ | ly kaŋg(i) | ve kaŋg, kaŋ́ǵ | va kaŋki ’kanki’ (< sm) | vi kang (g. -e t. -i) ’kanki, tanko, vipu; (E) jousi’, kangutada ’kääntää kangella, vääntää, kammeta; pingottaa’. — Ims taholta sana on lainautunut lappiin kahtena kerrostumana: vanhempi laina on lpN gagˈgâ (Lu) ’kanki’, N gagˈgât (In Ko Kld T) ’kangeta, vääntää’, nuorempi lpN gaŋˈgâ (In Ko) ’kanki’.
Ks. myös kankea.
Lähdekirjallisuus:
- VW 1 1874 71 (sm ~ vi)
- Lönnrot 1874 SRS 1 483 (~ kankea)
- Qvigstad 1881 Beiträge 66 (sm ~ lp)
- Karsten 1915 GFL 144 (sm ~ ka; < germ)
- T. I. Itkonen 1928 SUST 58 26 (lp < sm)
- SKES 1955 156 (+ ly ve va)