Etymologiadata:imsm:impi

Sanatista

*impi

Vastineet:

Kantasuomalainen etymologia ei riittävän perusteltu (P.K.)


SSA:n sana-artikkeli

impi (: immen t. (JuslP, Gan 1786) immin), impu (: immun, Flor 1702), immi (Gan) ’Jungfrau’; sana ei ilm. ole esiintynyt kansankielessä, vaan on kirjakieleen tullut kansanrunoista; nykymurt. vain impeiskalvo (Kitee) ja immytkalvo (Ilomantsi) ’immenkalvo
~ ka impi (run.) ’impi’, impikylymorsiamelle hääpäivän iltana lämmitetty sauna’ | viE impeʾ (g. impe; run.) ’neitsyt’.
Lähdekirjallisuus:
  • J. Krohn 1872 Suomi 2:10 139 (sm ~ vi)
  • SKES 1955 107 (+ ka)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:impi/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:impi

Keskustelu

Eteläviron vastineet

Kirjattakoon vielä tänne, että emme siis Santerin ja Petrin kanssa onnistuneet löytämään eteläviron lähteistä selkeästi sm. impi-sanan vanhaan vastineeseen viittaavia muotoja. impeʾ esiintyy vain Wiedemannilla (d[örptestnisch], p[oe]t[isch]) ja on muodoltaan omituinen; EES:n esittämälle imb : imme -sanalle ("lõunaeesti rahvalauludes säilinud sõna") taas ei ainakaan Eesti regilaulude andmebaasista löydy 'neito'- merkitykseen viittaavia osumia vaan vain muotoja sanasta inämb ~ imb (= VVMS imp 'rohkem, enam (mitte)') tai pikemmin variantteja 'äiti'- sanasta imä ~ imme (viP ema ~ emme), esim. "Immel olli õks kolm tütärd ..." --Juha Kuokkala (keskustelu) 11. syyskuuta 2024 kello 00.06 (EEST)