Etymologiadata:imsm:huuma

*huuma

Vastineet:

• Suomi: huuma(-ta)
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: huum
• Eteläviro:
• Liivi: ūm

mksm. *huuma (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

huumata² (Eurén 1860; EPohjanm) ’humista / sausen, rauschen’, huumahtaa (Gan 1786)
~ vi huum ’kuumuus; heikko hohde’, huumata ’huokua, uhota (lämmintä t. kylmää); hehkua’ | li ūm ’(aamu)hämärä’.

Deskr. sanoja, vrt. huumata¹, humista.

Lähdekirjallisuus:

• Saareste 1953 Suomi 106:3 12 (sm ~ vi)
• EEW 1982–83 414 (+ li)

[huumata Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Nikkilä 1991 LU: 19–21					ksm *huuma(-) ('hämärä' > 'kajastus', 'hehku', 'tainnostila') ← ksk (kgerm) *hūma (> mn húm 'hämärä', húma 'hämärtää')
LÄGLOS I 1991: s.v. huuma					Puolesta
NES 2004: s.v. huumata					Puolesta (~ myös huumata 'humista')

EVE:n sana-artikkeli

EVE:huuma