Etymologiadata:imsm:hurka-

*hurka-

Vastineet:

• Suomi: hurkaa
• Karjala: hurkoa
• Vepsä: hurkta
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro: hurgatama
• Liivi:

mksm. *hurka- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hurkaa (paik. PKarj PSm), hurkaista ’mennä huristaa, kiidättää / eilen, sausen’
~ ka hurkoa, hurkkaija ’hurista, surista, porista’ | ly hurguda ’huristaa mäkeä alas’, hurguttada ’hurautella’ | ve hurkta (prs. hurgab) ’tehdä jtak nopeasti’ | vi murt. hurgutada ’lihdata pellavia lihdalla, jossa on vinhasti pyörivä ratas’.

Onomat. sanoja, joihin vrt. hurista sekä toisaalta lpN hurˈget ’mennä nopeasti, sujahtaa (esim. suksilla, kelkalla); tikittää kovalla äänellä (kello)’, In hurgeđ ’etääntyä tavoittamattomiin’.

[hurkaa Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hurkaa