Etymologiadata:imsm:hopëda

*hopëda

Vastineet:

• Suomi: hopea
• Karjala: hopie
• Vepsä: hobed
• Vatja: õpõa
• Pohjoisviro: hõbe
• Eteläviro: hõpõ
• Liivi: õ’bdõ

mksm. *hopëda < kksm. *šopëta < vksm. *šopa-ta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hopea (Agr; yl.) ’Silber’
~ ink hoppīa | ka hopie | ly hobed, hobje, hobd́u ’hopea’ | ve hobed ’id.; (E) pehmeä’ | va e̮pe̮a | vi hõbe (g. -da), E hõpe | li e̮ʾbdə, iʾbdi ’hopea’

= lpLu suohpē, suopēs (E), Kld sūbbeδ (T) ’pehmeä, taipuisa’ (vksm *šopeδa ’pehmeä’).

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 179 (sm ~ vi)
• Sjögren 1832 GS 1 564 (+ va)
• Sjögren 1839 GS 1 634 (+ ka ve)
• Wiedemann 1859 MélR 3 716 (+ li)
• E. Itkonen Vir 1944 356 (+ lpKld T)
• SKES 1955 81 (+ lpLu)

[hopea Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hopea

Keskustelu

Törmäsinpä Andersonilla (1893: 109) olevan tälle sanalle bibliografioista puuttuva selitys, jonka mukaan se olisi iranilaisperäinen: sanueesta *cwaita > *spaita (avesta spaēta, persia sapēd ym.) 'valkea', jonka sanskritin vastineella śveta todella on 'valkean' rinnalla myös merkitys 'hopea'. Suhde *šVp- ~ *sp- ei kai olisi aivan mahdoton vanhana äännesubstituutiona. Toki ilman muuta epätodennäköinen ilman mitään rinnakkaistapauksia, etenkin vokaali *o näyttää epäodotuksenmukaiselta. Merkityksenkehityksenkin kai pitäisi olettaa toimineen itämerensuomessa itsenäisesti, ainakaan nopeasti katsoen iranissa merkitystä 'hopea' ei ole tavattu. Eli toistaiseksi mainitsen tämän ihan vain tutkimushistoriallisena kuriositeettina. --J. Pystynen (lähetä viesti) 30. toukokuuta 2026 kello 19.55 (EEST)

Selitys tuntuu semanttisesti mahdottomalta siksi, kun itämerensuomen sanan alkuperäisempi merkitys on selvästi 'pehmeä' (joka on attestoitu vepsässä sekä saamen vastineessa) eikä 'valkea'. Sitä paitsi kun *-ëda < *-ita on adjektiivinjohdin, niin muodoltaankin verrattavissa on vain osa *hop(V)- < *šop(V)-. --Ante Aikio (keskustelu) 9. kesäkuuta 2026 kello 21.05 (EEST)