Etymologiadata:imsm:hiiri
*hiiri
Vastineet:
mksm. *hiiri < kksm. *šijeri < vksm. *šiŋǝrǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hiiri (Agr; yl.) ’Maus’, johd. hiirikka, hiirakko, hiiro ’hiirenvärinen’
~ ink hīri ’hiiri’ | ka hiiri | ly hīr(i) | ve hiŕ, hīr | va īri ’id., rotta’ | vi hiir | li īr ’hiiri’
~ ink hīri ’hiiri’ | ka hiiri | ly hīr(i) | ve hiŕ, hīr | va īri ’id., rotta’ | vi hiir | li īr ’hiiri’
= mdE tšejeŕ, tševeŕ, M šejər | votj syrj ši̮r | vog E I L täŋkər, P taŋkər | ostjI löŋkər, jöŋkər (> samJr jaŋkar), E teŋkər, P leŋkər | unk egér ’hiiri’ (< sgr *šiŋer, *šiŋere). — Samantapaisia eläinten nimityksiä on myös mm. alt kielissä: tung šinge̮re̮kē̮n (> jak čyŋyrykān) ’hiiri, rotta’, nanai singgere ’rotta’, mantšu singgeri ’id., hiiri’, tšuv sə̑və̑r ’murmeli’ jne.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 157a (sm ~ vi)
- Castrén 1844 EGS 158 (+ syrj)
- Schott 1849 AltSpr 57 (+ unk; ~ turk mantšu)
- Lindström Suomi 1852 20 (+ md votj ostjE; ~ tung)
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
- Hunfalvy 1863 NyK 2 443 (+ vog)
- Budenz 1869 NyK 7 42–43 (+ li ostjP)
- Setälä 1890–91 ÄH 268 (+ ka)
- Ramstedt 1914–15 KSz 15 140 (+ jak)
- Paasonen 1917 Beiträge 258–59 (ostj > samJr)
- SKES 1955 74 (+ ly)
- Kálmán 1959 NyK 61 355 (ostj > vog lēŋkər)
- TESz 1 1967 711
- MSzFE 1967 140–41
- Räsänen 1969 EW 109, 416 (~ alt)
- UEW 1988 500–01
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Castrén 1844: 158 | = ko шыр id. | |||||
| Schott 1849: 57 | + | = unk egér id. | ||||
| Lindström 1852 Suomi: 20 | = saa šnjierrá ers чеерь, mkš šejə̑r ko udm шыр unk egér haE teŋkər id. | |||||
| Hunfalvy 1863 NyK: 443 | = md udm unk mnsE L täŋkər | |||||
| MUSz 1873: s.v. egér | + | Tarkennus: = saa md pe unk mns haP leŋkər E | ||||
| Kalima 1936 NyK: 136 | Tarkennus: saa šnjierrá ei tähän (mutta ehkä ~ vi nahknäär 'lepakko') |