Etymologiadata:imsm:henki
*henki
Vastineet:
mksm. *henki < kksm. *šenki < vksm. *? (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
henki (Agr; yl.) ’henkäys, hengitys(ilma); elo; sielu; henkiolento, aave; henkilö / Atem(luft), (Wind)hauch; Leben; Geist, Seele; Dämon; Person’, johd. henkinen, hengellinen (Agr, myös merk. ’henkinen’), henkilö (uud.; Kilpinen 1857), henkevä (Lönnr 1874), hengittää, hengästyä jne.
~ ink heŋki ’henki, henkilö’ | ka henki ’henkäys, hengitys; ilma, tuulahdus; elämä; sielu, sydän, mieli, halu; henkilö’ | ly heŋg(i) ’henki, sielu; sydän’ | ve heŋg ’henki’ | va entši ’henki; henkilö’ | vi hing, murt. heng, hõng ’hengitys, henkäys, tuoksu; elo; sielu; henkilö’ | li jeŋg ’hengitys, elo; sielu; henkilö’ (sm > lp hægˈgâ ’henki, sielu; ruumis; kohtu; henkilö’)
~ ink heŋki ’henki, henkilö’ | ka henki ’henkäys, hengitys; ilma, tuulahdus; elämä; sielu, sydän, mieli, halu; henkilö’ | ly heŋg(i) ’henki, sielu; sydän’ | ve heŋg ’henki’ | va entši ’henki; henkilö’ | vi hing, murt. heng, hõng ’hengitys, henkäys, tuoksu; elo; sielu; henkilö’ | li jeŋg ’hengitys, elo; sielu; henkilö’ (sm > lp hægˈgâ ’henki, sielu; ruumis; kohtu; henkilö’)
? = votj džog ’kuuma, painostavan kuuma; hiki’ | vogE säk, I saχ, L sak, P sāŋk ’hiki’ | ostjI E tšĕŋk, P šăŋk ’kuumuus’. Muitakin vastineita on esitetty, mutta nämä eivät ole äänteellisesti yhtä moitteettomia.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Sjögren 1828 GS 1 171 (+ lpN)
- Sjögren 1832 GS 1 564 (+ va)
- Castrén Suomi 1844 37 (+ lpIn)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 427 (+ li)
- MUSz 1873–81 264–65 (+ ostj; vogP sēŋ˳k˳ ’usva’)
- Anderson 1893 Wandl 84 (+ ka; lp < sm)
- Ariste Vir 1932 129 (va henki < sm)
- Toivonen 1952 UAJ 24:3–4 44 (~ syrj tši̮n, votj tši̮ŋ ’savu’, ostj tšiw ’sumu’)
- Horpácsi 1953 MNy 49 44 (+ unk -ság/-ség)
- SKES 1955 68–69
- Honti 1972 NyK 74 13 (sm ~ vogE säk jne. ’hiki’)
- MSzFE 1978 549 (s.v. -ság/-ség)
- Häkkinen 1987 ES 48
- UEW 1988 57 (~ votj džog, vogE säk, ostjI tšĕŋk sekä ?? unk -ság/-ség)