Etymologiadata:imsm:hauru/th

Sanatista
Johdos
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
SKES 1955: 29 ~ auer, autero, häyri, höyry; epäselvä suhde sanoihin aura, aure, auru
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Suhonen 1992 FS Rédei: 416–7 + + + hauri ← ba vrt. lt šiáurė ’pohjoinen’, šiáuras, šiaũras ’kylmä, pohjoinen, ankara’, mksl сѣверъ ’pohjoinen, pohjatuuli’; höyry myös tähän Laina voi olla myöhempi kuin metateettinen karva ~ lt gauras; sanan i-vartalo voi olla toissijaista vaikutusta muista ims i-vartaloista; ba sanueeseen kuuluu sekä ’kylmä’-adjektiiveja että ’kylmä tuuli, pohjatuuli’ -substantiiveja, ja ims sanueeseen voi kuulua kaAu hauru ’kylmä sumu’; ba < ie *(s)ḱēu- ~ *(s)ḱəu- > lat caurus ’luoteistuuli’
Vaba 2010 LZAV: 77 + Puolesta Balttilaisperäisiä luonnonilmiöitten nimityksiä ovat myös halla, härmä, karsi, kirsi, kouko, rae, routa, räntä, tarha, vi kirme, marg, terendama ja videvik
Junttila 2015: 184 187 x - Vastaan (myös puoltoargumentein) Kronologinen selitys on välttämätön ba etymologian kannalta, ja sitä tukee diftongiedustus sm -au- pro -eu-; metateesiton edustus rinnakkaistapauksessa kauru saattaa selittyä linnunnimissä tavallisella ikonisella nativisaatiolla; semanttisesti ongelmallinen rinnastus
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Katz 2003: 79 hauri ← vkar *h2aghru- ’höyry’

Hylätty etymologia: onom/deskr, ks. Suhonen 1992 FS Rédei 416–7

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli