Etymologiadata:imsm:hauru/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HAURU > ka hauru, vi uk aur, li our ⇒ *häürü > sm murt., ka häyry, vi Kuu Iis Trm häür ~ äür ~ äur ⇒ *höürü > sm ka höyry, va höürü s.

hauru A utu, usva; kylmä sumu; B höyry; löyly; tuoksu; C pöly; D häkä; H päihtymys; kiire, vauhti; (ei kartalla: höyrykone, -veturi, -laiva)

Merkitysten levikki
a ab
Bh aBch aBh aB aBh
B aBDh B aB

vvi AB

> S our; li ouŗ, M V auŕ

häyry A usva, utu; B höyry; C pöly; D häkä; G piimän pintakerros; H kuume, houretila; päihtymys; J homma, touhu; K riita

Merkitysten levikki
bD ADh b abg b cjk jk
ABd abh

vsm DH

⇒ Hä häyrä|pää, -päinen ’hullu’

höyry A usva, utu; B kosteus ilmassa, höyry, huuru; C pöly; D häkä; E pilvenhattara; F ohut pakkaslumi; H kuume, houretila; päihtymys; kiire, vauhti; K riita; L a. hatara (ei kartalla: höyrykone, -veturi, -laiva)

Merkitysten levikki
aBdhl aBdh aBjh aBdeh ABdefh aBdh aBh B aB aBk B
ab
AB B

vsm B; M huhu

> Sa Kk höyrä ABDH; ⇒ Lo höyrä ’kuohkea, kevyt (lumi)’; Hä Kk höyrä ’hassahtanut, höperö’; ⇒ Ep hourupilvi harsopilvi; ⇒ Hä Pp (Kk) houru ’hullu, höperö’

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šawru

← kba *śehur- ~ *śehwer-

⇒ lt šiaurùs, -ì (= šiaũras, -à) kylmä (sää, tuuli);

⇒ ksl *sē·hweru > mksl сѣверъ pohjoinen, pohjatuuli ym. sl;

⇒ lt šiáurė1 1 pohjoinen; 2 pohjola, pohjoinen alue; 3 pohjatuuli; šiaũrė2 kylmän t. kauhun väreet; ? šiaurė̃4 lika jnk pinnalla

⇐ kie (EDBIL) *ḱeh1wer- t. (SEJL) *ḱē-wer-o- (? < *ḱeH-wer-o-) t. (AlEW) *ḱeh1wṛ- : *ḱh1wer- > lat caurus luoteistuuli; muita mahdollisia ie vastineita ^AlEW

Suhonen 1992: 416–7 ehdottaa ba alkuperää sm muodolle hauri ’höyry’, jota SMS ei tunne, ja pitää sanueen etuvokaalisia muotoja nuorempina. Odotuksenmukaisen metateesin (> **hVrvV) puuttumisen Suhonen selittää lainan suhteellisella myöhäisyydellä ja tuo paralleeliksi s:n *kauru. Hän lisää ba taholta lainatun muitakin kylmään ja kylmyyteen liittyvää sanastoa.

Junttilan 2015: 184, 187 mukaan kronologinen selitys on välttämätön ba etymologian kannalta, sillä metateesitön edustus linnunnimessä *kauru saattaa selittyä ikonisella nativisaatiolla. Kronologiaa tukee diftongiedustus sm -au- pro -eu- (leuka, reuna), mutta rinnastus on semanttisesti ongelmallinen.

Muu selitys

SKES s.v. auer katsoo *hauru-sanueen liittyvän sanoihin Lo–Vie auder ~ au(v)er: autere- ’sumun tapainen sinerrys, aurinkousva, terhen, ilman väreily; höyry; pöly; kova tuuli t. pakkanen’; Pp autere, auvere, Sa vsm auveri ’ilman väreily’; Pp Vie autero, auvero ’id.; sumuinen, hämärä’; Sa Pp aude, aure id.

Päätelmät

Lo–Vie auer ~ autere -sanueella esiintyy merkitykset ABC ja lisäksi ’kova tuuli t. pakkanen’, mutta sen perusmerkitys on kuitenkin ’ilman väreily, terhen’, siis lähinnä optinen ilmiö, johon *hauru-sanue ei viittaa. Äänteellisestikään auer ja *hauru eivät ole yhdistettävissä, sillä edellisessä ei ole mitään jälkeä h-alkuisuudesta eikä jälkimmäisessä -te-tavusta. Auteren levikkikin on paljon suppeampi kuin *hauru-sanueen. Sanueet ovat siis etymologisesti erilliset.

Ims s:t *hauru, *häürü ja *höürü harvinaisempine a- ja i-vartaloisine variantteineen muodostavat yhden sanueen, johon liittyy myös *huuru. Niihin liittyvät -ou-lliset asut sm murteissa ovat *höürü-muodon sekundaareja takavokaalistumia, S our taas li vaikutusta (ksm au > li ou). *Höürü-tyypin yleisyys imsP:ssa liittyy öü-diftongin ekspansioon affektinilmaisimena mskm pohjoismurteessa: sanan ilmeisen ekspressiivisyyden myötä -öü- korvasi aiemman -au-n lähes kokonaan, ja Au hauru ’kylmä sumu’ ly ’id.; huurre; höyry; löyly’ jäi säilymäksi. *Häürü voi osittain olla jo aiemman ekspressiivisen etuvokaalistumisen tulos, mutta Lo-Hä yleinen häyry D lienee häkä-sanan vaikutuksesta syntynyt höyryn variantti.

Merkitykset ABCD liittyvät toisiinsa yhteisen komponentin ’ylimääräinen elementti ilmassa’ kautta, ja H on yleinen niihin kaikkiin liittyvä metafora. Sanueen yleisin ja sitä myötä ilmeisesti vanhin merkitys on ’höyry’ B, josta muut ovat johdettavissa.

Ba sanueen perusmerkitys on ’pohjoinen’ t. ’pohjatuuli’, joihin liittyy luontevasti kylmyyden komponentti. Ims sanueella ei kylmän ’huurun’ merkitystä kuitenkaan esiinny erillään ’höyryn’ merkityksestä, paitsi livvissä muodolla hauru ’kylmä sumu’. Sen em. äänteellinen reliktiys voisi vihjata merkityksenkin suhteellisesta iästä, ellei kylmyyden komponentti selittyisi paremmin merkitysvaikutuksena s:eista huurre ja huuveh ’huurre, kuura, härmä, usva’. Muitten merkitysten tuntemattomuus tällä suhteellisen pienellä murrealueella saattaa johtua aineiston suppeudesta. Merkityksenkehitys ’kylmä (pohja)tuuli’ > ’kylmä sumu’ > ’sumu; höyry’ jää siis todistamatta.

Ei ← ba.