Balttilaisperäinen
Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
Thomsen 1869: 83
|
|
|
|
|
← ba vrt. lt žąsìs žem žansis lv zoss [id.]; ? kons. vartalosta
|
|
Thomsen 1890: 81 126
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Sm -h- ba -s-n edustajana johtunee sananalkuisen konsonantin assimiloivasta vaikutuksesta, toisaalta sama edustus on sanassa laiha; ba i-vartalot edustuvat lainoissa e-vartaloina, vrt. niisi; myös ers шенже, mkš murt. šenž ’sorsa’ ? ← ba
|
Salo 1997 БСИ: 53–55
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Väiveen ’linnuntäi’ balttilaisperäisyys tukee otaksumaa hanhen lainaamisesta kotieläimen nimityksenä [ks. tarkemmin]
|
Koivulehto 2001 SUST 242: 244
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Sananalkuinen konsonantti on assimiloinut sanansisäisen myös samasta ie sanueesta lainautuneilla saamen ja permin ’hanhi’-sanoilla [ks. tarkemmin]
|
Plötz 2013 IJDLLR: 139
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Assimilaatio s > š on voinut tapahtua myös sanassa hainea ~ haines, vrt. samanmerkityksinen sainis ~ saine ~ sainea ← ge
|
Heikkilä 2014: 86
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Ims *hanhi ja ers шенже voidaan palauttaa jo yhteiseen kantamuotoon *šänšä
|
Lang 2016: 16-17
|
|
x |
|
|
Puolesta
|
Lainattu villieläimen nimenä, sillä hanhi kesytettiin Etelä-Euroopassakin vasta viimeisellä vuosituhannella eKr.
|
Uralilainen
Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
Paasonen 1896 Suomi (4): 8
|
|
|
|
l
|
? ← ba ellei = ers шенже ’sorsa’, ko murt. чöж udm ӵöж ’ankka, sorsa’
|
|
Pareren 2006: 60–1
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
Md ja pe muodot palautuvat etuvokaaliseen vartaloon; myös merkitykset eroavat ims:sta
|
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli